tag:blogger.com,1999:blog-80284795227398145332024-02-08T03:20:36.865+02:00keitoskoitos** Kokkausraportteja, suttuisia kuvia ja alati muuttuva ulkoasu since 2009. **Sussuhttp://www.blogger.com/profile/11090695055173852417noreply@blogger.comBlogger90125tag:blogger.com,1999:blog-8028479522739814533.post-72582094172831347602011-03-06T21:29:00.001+02:002011-03-06T21:29:45.132+02:00Tonne!<a href="http://sussupurkaa.blogspot.com">sussupurkaa.blogspot.com</a><div><br /></div><div>Mää jatkan sielä.</div>Sussuhttp://www.blogger.com/profile/11090695055173852417noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-8028479522739814533.post-84332685065766774092011-01-23T20:13:00.003+02:002011-01-23T20:17:05.079+02:00No terve. Tein uuden vuoden aattona ihan mahtieväät, joista on ollut tarkoitus blogata tännekin. Enpä näytä millään saavan aikaiseksi. Tästä teen sen johtopäätöksen, että ehkäpä tämä jää tähän.<div><br /></div><div>Tarkoitus oli myös kirjoittaa, kun olen kokeillut <a href="http://sakarisokeri.vuodatus.net/">serkulta</a> joululahjaksi saatuja vuokia. Sanon nyt siis <i>kiitos!</i> ilman kokkausraporttia. Ja niistä sienistä tulee varmaan keittoa. :)</div><div><br /></div><div>Aion kyllä syödä jatkossakin.</div>Sussuhttp://www.blogger.com/profile/11090695055173852417noreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-8028479522739814533.post-10420861903699817872010-12-21T18:58:00.003+02:002010-12-21T19:08:25.858+02:00JoululeipäSuurin osa kaikista vuokaleipäyrityksistäni on mennyt pieleen, mutta nyt sain jopa jotain onnistunutta aikaiseksi. Tosin alkuperäisenohjeen mukaan tehtynä ei aivan onnistunutta lopputulosta tullut: kokeiltiin tätä vähän aikaa sitten I:n kanssa, ja taikinaa tuli kahta leipää varten ihan käsittämättömän pieni nyttyrä. Leipä oli kuitenkin hyvää, joten otin uusiksi ja kaksinkertaistin ohjeen taikinamäärän ja sain aikaiseksi jo enemmän kokonaista leipää muistuttavan asian.<br /><br /><span style="font-weight: bold;">Aniksenmakuinen rusinaleipä</span> (2 vuokaleipää, ohje Kotivinkin Jouluherkuista vuodelta 2008)<br /><br />1 l piimää<br />50 g hiivaa<br />1½ tl suolaa<br />2 rkl hienonnettua anista (tätä ei kaupasta löytynyt, joten laitettiin kokonaisia siemeniä)<br />(1 rkl kuminoita, nämä lisäsin itse)<br />2 dl rusinoita<br />2-3 dl auringonkukansiemeniä<br />10 dl ruisjauhoja<br />10 dl vehnäjauhoja<br /><br />Liuota hiiva lämmitettyyn piimään, lisää suola, mausteet, rusinat ja siemenet ja alusta jauhoilla tasaiseksi. Kohota kaksinkertaiseksi, jaa kahteen voideltuun leipävuokaan ja kohota vielä. Voitele halutessasi ja ripottele päälle auringonkukansiemeniä. (Mää en saa koskaan mitään siemeniä pysymään kiinni leivonnaisissa, joten jätin pois.) Paista 200 asteessa n. tunti.<br /><br />Leivän päällä maistuu parhaiten jokin voimakas juusto, graavilohi tai muu leivän makeudelle kampoihin paneva.Sussuhttp://www.blogger.com/profile/11090695055173852417noreply@blogger.com3tag:blogger.com,1999:blog-8028479522739814533.post-54291380126816623902010-12-07T18:57:00.007+02:002010-12-07T19:02:29.844+02:00"No kai se kestää"Ei ollut omenamarmeladi sittenkään hyvä valinta torttuun. Blööh. Mutta toisaalta - enpä juuri koskaan ole siitä hillosta niin välittänytkään.<br /><br /><a onblur="try {parent.deselectBloggerImageGracefully();} catch(e) {}" href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgiF_WBzyaLmxncTDl4NI0SHRh-tk78PC3NhdvyjICeF7z3_7s7VNR2WdCM4uMmuqDjzz4us8kefRmU1J962uWZU2NI1wsyo1o4H-LzH5c0xsXMjDTM3vTrtme1xHlWgcZFJBrrrtJCruNh/s1600/dorddu.JPG"><img style="display: block; margin: 0px auto 10px; text-align: center; cursor: pointer; width: 400px; height: 300px;" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgiF_WBzyaLmxncTDl4NI0SHRh-tk78PC3NhdvyjICeF7z3_7s7VNR2WdCM4uMmuqDjzz4us8kefRmU1J962uWZU2NI1wsyo1o4H-LzH5c0xsXMjDTM3vTrtme1xHlWgcZFJBrrrtJCruNh/s400/dorddu.JPG" alt="" id="BLOGGER_PHOTO_ID_5547986077377945842" border="0" /></a>Sussuhttp://www.blogger.com/profile/11090695055173852417noreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-8028479522739814533.post-22221316554224050062010-12-02T14:17:00.010+02:002010-12-07T18:56:57.267+02:00Värkkäysrepertuaari laajeneeRuokablogissa voi olla myös käsityöjuttuja. Varsinkin tämänkaltaisia tuotoksia, joita tulee aina kyllä ihan maisteltuakin, nimimerkillä "Kaivaa joka ulkoreissun jälkeen suustaan kaikenmoista kaulahuivinöyhtää".<br /><br />Ei vaan, oon niin ylypiä tästä paskartelusta, että pakko näyttää. Meikän eka kauluri sitten ekaluokan!<br /><br /><div style="text-align: center;"><a onblur="try {parent.deselectBloggerImageGracefully();} catch(e) {}" href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj4aXB1iQdhKMsYTVwmU35cinilw_9AnS8P7xqR5uFr_B8k3xWpORu2g5yfxwJczKyQu8LdOlFHWO969gVXFPPmBeTPbz_0jXnhdwGKpNUjvqXb1nxFwAcZkbgckiNFyakQhgcvTL4AVrG2/s1600/Picture+0079.jpg"><img style="display: block; margin: 0px auto 10px; text-align: center; cursor: pointer; width: 400px; height: 300px;" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj4aXB1iQdhKMsYTVwmU35cinilw_9AnS8P7xqR5uFr_B8k3xWpORu2g5yfxwJczKyQu8LdOlFHWO969gVXFPPmBeTPbz_0jXnhdwGKpNUjvqXb1nxFwAcZkbgckiNFyakQhgcvTL4AVrG2/s400/Picture+0079.jpg" alt="" id="BLOGGER_PHOTO_ID_5546058466986111202" border="0" /></a><span style="font-size:85%;">Sopii paitsi lämpimänä pysymiseen myös anonymiteetin suojaamiseen<br />(mikäli täälä nyt on ketään lukemassa, jota varten anonymiteettia suojata tarvis).<br /></span></div><br /><span style="font-weight: bold;">Kaulahuivi-kauluri-mikälie Isostaveljestä</span><br /><br />Luo 49 s pyöröpuikoille (nro 4-4,5 käsialan mukaan). Neulo ekalla kierroksella 2 oikein, 1 nurin, *3 oikein, 1 nurin*. Toista *-*, kunnes jäljellä on 2 silmukkaa, jotka neulot nurin. Tämä oli oikea puoli. Nurjalla puolella neulo koko ajan 1 nurin, 1 oikein, viimeinen silmukka nurin. Toista kerroksia niin kauan, että lähes kolme kerää lankaa on mennyt. Mulla tähän meni suunnilleen Tähtien sota -maratonin verran leppoisasti kutoen. Tuloksena syntyy siis helmineuletta, jossa on oikealla puolella neljän silmukan välein oikeaa neuletta oleva pystyraita. Kun lankaa on pieni myttyrä jäljellä, tee napinlävet: neulo 2 s (kuvion mukaan), päätä 3 s, *neulo kuvion mukaan 4 s, päätä 3 s*. Toista *-*, kunnes jäljellä on 2 s, jotka neulot kuvion mukaan. Seuraavalla kerroksella tee päätettyjen silmukoiden kohdalle 3 langankiertoa puikolle. Näistä neule jatkuu normaalisti kuvion mukaan tätä seuraavalla kerroksella. Neulo napinläpien jälkeen vielä kuutisen kerrosta ja päätä silmukat. Kiinnitä toiseen päähän (oikealle puolelle) napit muutaman sentin päähän reunasta. Ja tadaa: näin meillä on taatusti tuskaisan lämmin kaulahuivi, joka pysyy paikallaan eikä lähde vempuilemaan takin mukana.<br /><br /><span style="font-size:85%;">Lisäys: Selvennykseksi on ehkä hyvä mainita, että vaikka tämä pyöröpuikoilla tehdään, niin ihan edestakaisinneuletta mennään. En tajua, mitä varten on olemassa ne hankalat pötykkäpäiset pitkät puikot, joilla ihmisten toisinaan esim. junassa näkee kutovan kaulahuivia. Pyöröpuikoilla homma käy sata kertaa kätevämmin, kun ei tarvi kannatella kutomuksen painoa siinä puikolla.</span>Sussuhttp://www.blogger.com/profile/11090695055173852417noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-8028479522739814533.post-81591185829387525742010-12-01T17:47:00.004+02:002010-12-01T18:01:30.069+02:00Terveyspiparit"Nämä näyttää joltain terveyspipareilta", töissä sanottiin leipomistani pipareista. Sellaisiapa ne olivatkin, vaan mausta - väitän - ei terveellisyyttä huomaa. Mureampia nämä on kuin tavalliset piparit. Ja ehkä terveelliseltä näyttäminenkin vähenisi, jos olisi ahkera emäntä ja koristelisi piparit. Minen jaksanu ees yrittää ku en kumminkaan ossaa.<br /><br />Keravan tonttupaja presents: ruispiparit. Kiitämme jälleen Pirkkaa ohjeesta.<br /><br /><div style="text-align: center;"><a onblur="try {parent.deselectBloggerImageGracefully();} catch(e) {}" href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhCi113bksaXXFObJVqiEcs1Oho7ZYNDny0QAsq6V5uwsLvbhOeFzWmBLg88oIFSz9rdH4WZJrty0B_Rn9W9HB_nLciFgTugcKUsflTFhyphenhyphenQOIzejeb2HdVStsVQvm7D9l8PosMQJ3Apm5TH/s1600/piparipurkki.JPG"><img style="display: block; margin: 0px auto 10px; text-align: center; cursor: pointer; width: 300px; height: 400px;" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhCi113bksaXXFObJVqiEcs1Oho7ZYNDny0QAsq6V5uwsLvbhOeFzWmBLg88oIFSz9rdH4WZJrty0B_Rn9W9HB_nLciFgTugcKUsflTFhyphenhyphenQOIzejeb2HdVStsVQvm7D9l8PosMQJ3Apm5TH/s400/piparipurkki.JPG" alt="" id="BLOGGER_PHOTO_ID_5545742656034037762" border="0" /></a><span style="font-size:85%;">Terveellisyydestänsä huolimatta nämä maistuvat: </span><br /><span style="font-size:85%;">viikonloppuna purkki oli vielä täysi.</span><br /></div><br /><span style="font-weight: bold;">Ruispiparit</span> (n. 100 kpl)<br /><br />250 g voita<br />2 dl sokeria (joista ainakin toinen voi olla tummaa)<br />2 dl siirappia<br />4 tl kanelia<br />2 tl inkivääriä<br />2 tl pomeranssinkuorta<br />1 tl neilikkaa<br />2 kananmunaa<br />n. 9-10 dl ruisjauhoja<br />2 tl soodaa<br /><br />Kiehauta kattilassa voi, sokeri, siirappi ja mausteet. Jäähdytä vähän, lisää kananmunat ja jauhot, joihin on sekoitettu sooda. Anna kovettua yön yli ja leipase pipareiksi käyttäen apuna vehnäjauhoja. Edellisestä piparinleivonnasta on tässä pajassa aikaa jo kaksi vuotta, mutta ellen nyt ihan väärin muistele, niin vehnäjauhoista tehty taikina otti pöytään kiinni hanakammin kuin tämä. Paista 200 asteessa n. 4-8 min riippuen pipareiden paksuudesta.<br /><br /><span style="font-style: italic;">Piparikasta joulukuuta!</span>Sussuhttp://www.blogger.com/profile/11090695055173852417noreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-8028479522739814533.post-29803353550456810582010-11-14T16:21:00.004+02:002010-11-14T16:42:56.840+02:00Haasteet jatkuu: tänään lautasella verilättyjäTänään sitten lotrattiin loppu veri lättytaikinaan. Ohje oli veripullon kyljestä, jossa mainostettiin myös: "Valmistat verilätyt nopeasti." Ei tarvitse teurastaa lehmää itse...<br /><br /><div style="text-align: center;"><a onblur="try {parent.deselectBloggerImageGracefully();} catch(e) {}" href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg0z5BT1Sv_ruDnLKpAnEixlTnu0VjSjJ_d7f92QZZ98Az462FbXJsesoWIXVg1iHOle3TBPmfgNFMUMMpwrNEGyPQ_ba-DQXpOAkJnrh6_GTTy36HxP-2W3xqf3SSKgdBlWKwbyKxfQEay/s1600/verilatty.JPG"><img style="display: block; margin: 0px auto 10px; text-align: center; cursor: pointer; width: 400px; height: 300px;" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg0z5BT1Sv_ruDnLKpAnEixlTnu0VjSjJ_d7f92QZZ98Az462FbXJsesoWIXVg1iHOle3TBPmfgNFMUMMpwrNEGyPQ_ba-DQXpOAkJnrh6_GTTy36HxP-2W3xqf3SSKgdBlWKwbyKxfQEay/s400/verilatty.JPG" alt="" id="BLOGGER_PHOTO_ID_5539415160663438130" border="0" /></a><span style="font-size:85%;">Tässäpä oiva kuva-arvoitus.<br />Ei joka päivä lautaselta tällainen vastaan tuijota.</span><br /></div><br />Meillä ei ole sellaista pieniä lättyjä paistavaa pannua, joten lätyistä tehtiin isoja, ja täytteeksi tehtiin juureskastike. Melkoista fuusiokeittiötä tämä ruoka oli: Verilätyt taitavat olla aika suomalaista ruokaa ja tuo juureskastike ehkä makujensa puolesta veti jonnekin idemmäs ja etelämmäs - joskin siinäkin oli käytetty taas kotimaisia sesonkijuureksia. Ja fuusiota taisi olla raavaan veren ja hippipapukastikkeen kohtaaminenkin. Hyvin maistui.<br /><br /><span style="font-weight: bold;">Verilätyt </span>(n. 10-15 isoa lättyä)<br /><br />2,5 dl verta<br />2,5 dl olutta<br />2,5 dl ruisjauhoja<br />(tarvittaessa lisäksi vehnäjauhoja ½-1 dl)<br />½ tl suolaa<br />1 tl valkopippuria<br />1 kananmuna<br /><br />Sekoita veri, olut ja jauhot. Anna turvota hetken aikaa ja lisää loput aineet. Paista pannulla voissa. Lätyt ovat helposti hajoavaa sorttia - pikkuohukaispannulla tulee varmaan helpommin. Sekoittele taikinaa välillä, ettei veri pääsee hyytymään.<br /><span style="font-weight: bold;"><br />Juureskastike<br /><br /></span>2 porkkanaa<br />2 palsternakkaa<br />1 sipuli<br />2 rkl oliiviöljyä<br />n. 3 dl keitettyjä (härkä)papuja<br />1 tlk tomaattimurskaa<br />tomaattimurskapurkillinen vettä<br />n. ½ dl tomaatipyreetä<br />kasvisliemikuutio<br />n. 100 - 150 g valkosipulituorejuustoa<br />2 tl juustokuminaa<br />2 rkl kuivattua persiljaa<br />1 rkl kuivattua timjamia<br />1 tl sitruunamehua / viinietikkaa<br /><br />Raasta tai pilko porkkana ja palsternakka, silppua sipuli. Pehmitä juureksia ja sipulia hetki öljyssä pannulla. Lisää tomaattimurska, tomaattimurskapurkin huuhteluvesi, tomaatipyree ja kasvisliemikuutio. Keitä pienellä lämmöllä, kunnes juurekset ovat pehmeähköjä. Lisää pavut ja anna niidenkin lämmitä hetken. Sekoita joukkoon tuorejuusto ja mausteet, kiehauta.<br /><span style="font-weight: bold;"></span><span style="font-weight: bold;"><span style="font-weight: bold;"></span></span>Sussuhttp://www.blogger.com/profile/11090695055173852417noreply@blogger.com3tag:blogger.com,1999:blog-8028479522739814533.post-10136617713531144272010-11-13T16:28:00.018+02:002010-11-13T20:35:55.892+02:00No nyt: rössypottuja!Mää oon soittanu Stokkan Herkkuun ja kysyny veripalttua (sanovat, ettei oo vuosiin ollu), miettiny että jaksasko lähtä Hakaniemen kauppahalliin rössyä ostaan ja aatellu että en jaksa, me ollaan harkittu rössyn tuomista Raahesta, pongattu Sittarista veripullo josa oli päiväys menny ja lopulta ostettu Rismasta pullo vielä käyttökeleposta pakastettua lehemän verta ja kannettu se kotia.<br /><br />Tännään aamulla tehtiin rössy eli veripalttu eli verivanukas. Tai no A. teki ja mää kauhistelin vieresä. Ja nytte iltapäivällä sitte keitettiin ne potut siihen kaveriksi. A. oli koko tekemisen ajan ihan mielisään että kohta pääsee syömään rössypottuja ja mää suunnilleen itkua vääntiin. Rössypotut nyt vaan on ihan hirviää ruokaa. Ja sikshän mää tähän koko operaatioon alakoin, ku mun piti tojistaa itelleni, että ihan kaikkia kyllä nirsoilematta syön.<br /><br /><div style="text-align: center;"><a onblur="try {parent.deselectBloggerImageGracefully();} catch(e) {}" href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjiNnzQ4ePRYDPgtAIJKKP-MVCY5ZkTMsJvD204sz0ncJhOAe55qc9pMPzfoUNKSrROkjiHCKuWZtkaegK7Nj20PZQG45Evx-PGcouQHR6H_5XrB-esuHRzqAOI546r5f81TnPKwZBSXtQ2/s1600/IMG_1413.JPG"><img style="display: block; margin: 0px auto 10px; text-align: center; cursor: pointer; width: 400px; height: 300px;" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjiNnzQ4ePRYDPgtAIJKKP-MVCY5ZkTMsJvD204sz0ncJhOAe55qc9pMPzfoUNKSrROkjiHCKuWZtkaegK7Nj20PZQG45Evx-PGcouQHR6H_5XrB-esuHRzqAOI546r5f81TnPKwZBSXtQ2/s400/IMG_1413.JPG" alt="" id="BLOGGER_PHOTO_ID_5539053585730838690" border="0" /></a><span style="font-size:85%;">Kaunista.</span><br /></div><br />Ja lopputulos oliki sitte semmonen, että vettiin rössypottuja kaks lautasellista. Sinnikkäästi vaan yritin olla aattelematta verisiä pesusieniä ja keskittyä makustelemaan ruokaa tosi analyyttisesti. Keiton teko alotettiin käristämällä kattilasa sipulia ja kinkkua, ja nuo kaks kyllä pelasti koko ruuan, ku antovat hyvvää makua liemeen ja jopa rössyynki. Vaan ens kerralla kuitenki taijetaan laittaa rössyä vähä vähemmän (sitä jäi yli eli seuraava kerta kyllä tullee), ku nyt sitä oli vähä turhan palijo. Joka lusikalliseen pitäs riittää rössyn kaveriksi jotaki muutaki.<br /><br />Mutta meikä on nyt virallisesti kaikkiruokanen. Tai no verilättyjäkkään en oo vuosiin syöny, mutta seki ongelma selevitettään huomenna, ku tehhään lopusta verestä lättyjä. Pottumuusin kans en kyllä niitä pysty syömään ja aattelinki väsätä niille kaveriksi jonku juureskastikkeen. Vai onko se huijausta?<br /><br /><span style="font-weight: bold;">Rössy</span> (annoksesta riittää kahteen satsiin rössypottuja)<br /><br />2,5 dl verta<br />2,5 dl kalijaa<br />½ dl ohorajauhoja<br />1½ dl ruisjauhoja<br />½ tl soodaa<br />1 tl suolaa<br />½ tl meiramia (meilä ei ollu)<br />1 sipuli<br />voita<br /><br />Pehemennä siliputtu sipuli voisa pannulla. Sekota sooda ja jauhot keskennään ja veri ja kalija keskennään ja yhistä kaikki ainekset. Paista kahesasaasa asteesa reilu puoli tuntia.<br /><br /><div style="text-align: center;"><a onblur="try {parent.deselectBloggerImageGracefully();} catch(e) {}" href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiVet2F4yiDpWWxS7kwdmMv8nFwjpCA568fkOXikhRPaSMPKjeTVT8sbIdC_OaIRKvdD63wQ9qn3VLR43rivMft5FDR_xNgvWLER1hyphenhyphenJYpcdLpqVuRxy-vsK3VDInaNGmRbOEAMzX8n9zJQ/s1600/IMG_1408.JPG"><img style="display: block; margin: 0px auto 10px; text-align: center; cursor: pointer; width: 400px; height: 300px;" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiVet2F4yiDpWWxS7kwdmMv8nFwjpCA568fkOXikhRPaSMPKjeTVT8sbIdC_OaIRKvdD63wQ9qn3VLR43rivMft5FDR_xNgvWLER1hyphenhyphenJYpcdLpqVuRxy-vsK3VDInaNGmRbOEAMzX8n9zJQ/s400/IMG_1408.JPG" alt="" id="BLOGGER_PHOTO_ID_5539053584446019762" border="0" /></a><span style="font-size:85%;">Rössy vuuasa.</span><br /></div><br /><span style="font-weight: bold;">Rössypotut</span><span><span><span> (nelijä annosta; <span style="font-style: italic;">Mummolasta </span>vähä sovellettu)<br /><br />2 sipulia<br />1 rkl voita<br />100 g savukinkkua, pekonia tms.<br />4 pottua<br />vettä<br />suolaa<br />puolet rössysatsista<br /><br />Silippua sipuli ja kinkku ja paista niitä kattilasa voisa. Lissää palotellut potut ja vettä sen verran että potut peittyy ja keitä kypsäksi. Kuutioi rössy suupalloiksi (ennemmin ehkä pieniksi ku issoiksi) ja kippaa sekkaan. Lissää vielä suola. Älä keittele ennää ettei rössy hirviästi murene.<br /><br />Jäläkkäriksi mää tekkiin ruisleivästä jotaki pappilan hätävarraa muistuttavvaa. Meilä oli yli puolikas kuivahtanu luomuruislimppu, joka on kyllä tosi hyvvää mutta työlästä leikata, ja hyövynsin sen täsä. Ja sain upotettua tähän joskus kevväällä tehtyä punaviinimarjahilluaki, joka on seki kyllä hyvvää (laittoin siihen tähtianista ja maku on ainaki musta ihan hauskan lakritsinen) mutta harvon tullee laitettua hillua mihinkään. Tämänki ruuan ohoje oli siitä <span style="font-style: italic;">Mummola</span>-kirjasta paitsi että siinä käskettiin käyttää pullaa tai ranskanleipää. Pulla ei kyllä meilä pääse kuivuun...<br /><br /><span style="font-weight: bold;">Pappilan hätävara rukkiista</span><br /><br />kuivanutta ruislimppua<br />3-4 dl maitua<br />3 kananmunnaa<br />4 rkl sokeria (tai pistä puolet vaniljasokeria)<br />hillua tai marijoja<br /><br />Palottele leipä ja pistä se likuaan muna-maito-sokeriseokseen aika pitkäksi aikaa että se ehtii pehemitä. Kippaa voijeltuun vuokaan ja lissää hillua tai marijoja ja paista kahesasaasa asteesa ehkä parikytä minnuuttia. Pullalle riittää vähempiki. Syö vaikka jätskin kans.<br /></span></span></span>Sussuhttp://www.blogger.com/profile/11090695055173852417noreply@blogger.com4tag:blogger.com,1999:blog-8028479522739814533.post-62114251817996474212010-11-04T20:22:00.006+02:002010-11-04T20:44:04.198+02:00"Kahdeksan tunnin päivä imaisee voimat vaikkei tekisi mitään / istuminenkin vaatii kosolti"Örrör, toinen liian pitkä viikko, ja etenkin liian pitkä päivä. Töiden jälkeen raahauduin vielä hakemaan ruokapiiritoimitusta ja sitten vielä kauppaan. En varmastikaan olisi selvinnyt päivästä ilman lounasta talon ulkopuolella, Zucchini-nimisessä kasvisravintolassa. Hyvvää oli. Ja illankin pelastaa hyvä ruoka: tein jonkinlaisen täytetyn leivän ja hampurilaisen ristisiitoksen edelleen kasvishengessä. Ideaa sain <a href="http://www.sisdeli.fi/">Sis. Deli+Cafésta</a> (ööö, ai hankala nimi yrityksellä??), jossa kerran söin jotain tämän oloista.<br /><br /><span style="font-weight: bold;">Paahdettuja kasviksia sämpylän välissä<br /></span><br />Uuinkasvikset:<br />1 kesäkurpitsa<br />1 paprika<br />1 iso sipuli<br />oliiviöljyä<br />kuivattua oreganoa, persiljaa ja timjamia<br />suolaa<br />mustapippuria<br /><br />sämpylää<br />fetaa murusteltuna<br />rucolaa<br />jotain kastiketta (nyt viikonloppuisen salsan jämät)<br /><br />Viipaloi kesäkurpitsa, paprika ja sipuli. Lado uunivuokaan öljyn ja mausteiden kanssa. Paista 200 asteessa, kunnes kasvikset saavat vähän väriä. Loppuvaiheessa paistamista käännä virta pois ja laita kasvisten päälle halkaistu sämpylä lämpenemään.<br /><br />Täytä sämpylä kasviksilla (yhteen sämpylään tästä annoksesta menee murto-osa ja loput voi säästää vaikka aamupalaleivän päälle), fetalla, kastikkeella ja rucolalla. Olut olis passannu tämän kans. Ja tähän päivään noin muutenkin.<br /><br /><div style="text-align: center;"><a onblur="try {parent.deselectBloggerImageGracefully();} catch(e) {}" href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhE2O-bJ0KlnB8x1SbshwsM2UbGKrxh0Shmw-eSPCnVweI9_rP0JUFmP8I-iBHzgMg6Lisb2iGOYqH5nKUWRc9n_BD6IKJ3p-IHSHENf9MizTckZ0ggvi5lBT_DpDPuAe2_woFXSdU7Brga/s1600/002.JPG"><img style="display: block; margin: 0px auto 10px; text-align: center; cursor: pointer; width: 400px; height: 299px;" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhE2O-bJ0KlnB8x1SbshwsM2UbGKrxh0Shmw-eSPCnVweI9_rP0JUFmP8I-iBHzgMg6Lisb2iGOYqH5nKUWRc9n_BD6IKJ3p-IHSHENf9MizTckZ0ggvi5lBT_DpDPuAe2_woFXSdU7Brga/s400/002.JPG" alt="" id="BLOGGER_PHOTO_ID_5535766599351055842" border="0" /></a><span style="font-size:85%;">Mutta mehulasi sielä vaan on.</span><br /></div>Sussuhttp://www.blogger.com/profile/11090695055173852417noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-8028479522739814533.post-83099006966796497952010-10-31T21:38:00.004+02:002010-10-31T21:53:04.530+02:00Pottumuusi 2.0Luen ahkerasti <a href="http://pastanjauhantaa.blogspot.com/">Pastanjauhantaa</a> mutten ole ennen tätä päivää tainnut mitään ohjetta kokeilla. Tänään kuitenkin intouduin tekemään <a href="http://pastanjauhantaa.blogspot.com/2010/10/lihapullat-ja-muusi.html">yrttistä pottumuusia</a>, ja voi että olikin hyvää! Pastanjauhajia mukaillen laitoin muusin kaveriksi lihapullia tomaattikastikkeessa, mutta tomaattikastikkeen tein aika pitkälti samalla tavalla kuin edellisen postauksen katkarapukeiton. Tosin Pastanjauhannassakin tomaattikastikkeessa oli jukurttia. Yllättävää oli, miten hyvin tomaattinen kastike sopi pottumuusin kylkeen - yleensä kun mielestäni muusin kanssa passaa vain ruskea kastike. Muusin rucola ja persilja taitavat kuitenkin olla aika luonteva pari tomaatin kanssa.<br /><br />Ja mahtavaa: niin hyvää kuin sapuska olikin, sitä jäi sen verran yli, että saan siitä huomenna itselleni työeväät.<br /><br />Jälkkäriksi tein puolukkarahkaa. Vaikka rahka kuin rahka on hyvää (ja helppo välipala, kun sekaan pilkkoo vaikka banaania), niin puolukkarahka on kyllä the Rahka ja peruksena paras: 2 dl kuohukermaa vatkattuna, 200 - 250 g rahkaa, n. 4 dl puolukoita, 3 tl vaniljasokeria ja n. 3 rkl hienoa sokeria.Sussuhttp://www.blogger.com/profile/11090695055173852417noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-8028479522739814533.post-61488481075190790032010-10-28T19:12:00.008+03:002010-11-04T20:43:00.247+02:00"Vastuu-niminen taakka on rakas / ei sitä muille jakamalla saa keventää / ellen saa olla väsynyt ja korvaamaton"Viikkoa on takana jo ihan liikaa (vaikka töissä vasta kaksi päivää) ja ulkona tihkuu kylmää vettä, vaan onneksi on ruokaa.<br /><br /><div style="text-align: center;"><a onblur="try {parent.deselectBloggerImageGracefully();} catch(e) {}" href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjCN4DrDa0qsjgpsoyeaG-JzBK72Us_EYMFF4U-TheaJEJ4mMYPy_Ym4qoHxK_JJ8iCVe2QUxZNj23LKZ2MX-rSigxt6cP-sKTU4_I9enN13qn1O83HLRXI4RpGAcbVfJffRdIc86tgm2g4/s1600/002.JPG"><img style="display: block; margin: 0px auto 10px; text-align: center; cursor: pointer; width: 400px; height: 299px;" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjCN4DrDa0qsjgpsoyeaG-JzBK72Us_EYMFF4U-TheaJEJ4mMYPy_Ym4qoHxK_JJ8iCVe2QUxZNj23LKZ2MX-rSigxt6cP-sKTU4_I9enN13qn1O83HLRXI4RpGAcbVfJffRdIc86tgm2g4/s400/002.JPG" alt="" id="BLOGGER_PHOTO_ID_5533132659997650514" border="0" /></a><span style="font-size:85%;">Ja pimiäki on.<br /></span></div><br />Aioin tehdä kalakeittoa, mutta kala oli niin kallista, etten uskaltanut sitä ostaa kun en tiennyt, paljonko on tilillä rahaa. (Huomenna onneksi palkkapäivä!) Ostin katkarapuja ja tein niistä keiton. Yleensä keitossa kai metsästetään sattumia, mutta nyt kyllä liemi on niin mahtavaa, että katkaravut ja muut tilpehöörit jäivät ihan sen varjoon. Tämä keitto tsemppaa ihmisen vielä perjantaihin!<br /><br /><span style="font-weight: bold;">Tomaattinen katkarapukeitto</span><br /><br />n. 3 rkl oliiviöljyä<br />2 porkkanaa<br />3 pientä sipulia<br />4 valkosipulinkynttä<br />1 tl tulista chilitahnaa (ikuisuuspurkki jääkaapissa - chili ja muita muita mausteita korvaamaan, jos ei jotain tällaista kaapista löydy)<br />1 tlk tomaattimurskaa<br />n. ½ dl tomaattisosetta<br />n. 3-4 dl vettä<br />½ kalaliemikuutio<br />1 rkl sitruunamehua<br />1 pss pakastettuja katkarapuja<br />n. 2 dl maustamatonta jukurttia<br />tuoretta persiljaa<br /><br />Silppua porkkana ohuiksi suikaleiksi, silppua sipulit. Kuullota kattilassa oliiviöljyssä, kunnes ovat vähän pehmenneet. Lisää chilitahna, pyörittele hetken aikaa kasvisten kanssa. Kaada kattilaan tomaattimurska ja -sose sekä tomaattimurskapurkin huuhteluvesi. Heitä kalaliemikuutio joukkoon, ja anna kiehua, kunnes porkkanat ovat kypsiä mutta vielä napakoita. Lisää sitruunamehu, katkikset ja jukurtti, kuumenna mutta älä keitä etteivät katkaravut sitkisty (arvaakko kellä sitkistyi?). Lastaa päälle tuoretta persiljaa ja nassuta leivän ja maidon kanssa.Sussuhttp://www.blogger.com/profile/11090695055173852417noreply@blogger.com3tag:blogger.com,1999:blog-8028479522739814533.post-30672474126292011322010-10-18T18:47:00.004+03:002010-10-18T20:49:45.274+03:00Täytteitä taikinallaViikonloppuna tuli taas leivottua.<br /><br />Perjantai-iltana tehtiin pizzaa, jonka pohjaa kohotettiin pitkään ja hartaasti jo keskiviikosta asti, <a href="http://blogit.mtv3.fi/voisilmapelia/2010/04/26/pizzafriikin-paluu/">tällä ohjeella</a>. Haettiin ihan Lidlistä asti oikeanlaisia jauhojakin ja kaikkea, mutta ihan ei saatu sellaista ohutta pizzeriapohjaa kuitenkaan. Pizzan paistamiseen meni paljon enemmän aikaa kuin olisi pitänyt, enkä ehkä uskaltanut venyttää pohjia tarpeeksi ohuiksi: omassa pizzassani pohja oli paikoin miltei sentin paksuinen... Uusi yritys joskus.<br /><br /><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgqyr1vu0EjiwVLDOdXRrwZE9N-2YlCPhCKMestXBcMk26DbIOTHWCZ_XB65iTGtspbwkpS4YAWCfq-zk5EhA9N4knQBGuT2NSEDNWcPWlyX8690rMzUFHWm4UDLKwtsCZ8nSg1hsX0sQ-J/s1600/002.JPG"><img style="display: block; margin: 0px auto 10px; text-align: center; cursor: pointer; width: 299px; height: 400px;" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgqyr1vu0EjiwVLDOdXRrwZE9N-2YlCPhCKMestXBcMk26DbIOTHWCZ_XB65iTGtspbwkpS4YAWCfq-zk5EhA9N4knQBGuT2NSEDNWcPWlyX8690rMzUFHWm4UDLKwtsCZ8nSg1hsX0sQ-J/s400/002.JPG" alt="" id="BLOGGER_PHOTO_ID_5529413801760589538" border="0" /></a><br />Mutta eihän tämäkään nyt toki pahaa ollut... ;) Täytteenä tomaattikastiketta, mozzarellaa, artisokan sydämiä, ilmakuivattua kinkkua ja basilikaa. Varsinkin artisokat oli aivan mahtavia. Mozzarellaa ostettaessa sattui hauskasti: seistiin Citymarketissa juustohyllyn edessä ja pohdittiin, että mitä mozzarellaa otetaan. Huomasin Pirkan buffalomozzarellan, jota olen kuullut kehuttavan, ja sanoin A:lle, että se on kuulemma hyvää, mutta toisaalta näyttää olevan myös puolta kalliimpaa kuin ihan perusversio. Ja saman tien kun olin päässyt noin sanomasta, sieppasi vieressä seissyt naisihminen salamana kärryynsä sitä buffalomozzarellaa ja hipsi pois. Me tyydyttiin siihen tavikseen.<br /><br />Viikonlopun toinen leipomus oli lauantain siivouspäivän jälkeiseen nälkään pikapikaa tehty pannari. Pitkään arvottiin, että lähtäänkö kebabille, mutta lopulta viitseliäisyys vei voiton (ja olis sinne kebabilleki tosiaan pitänyt <span style="font-style: italic;">lähteä</span>)<span style="font-style: italic;">. </span>Hyvää tämä silti oli, ja pikaruoaksikin voisi nimittää. Teemmä toistekin.<br /><br /><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjXbeTQK926pue3CzStOs5VzXLaKYFbWYJiaprLm9nVItV-XOBhwvxvZ8h4KdZzlUnQYik8AGkwG4HvRJ8T8Z1nE5xTGvAfpZmBsy-ewchVucLda3UxYADp3WbvG7USUkYrhroVwvLex2gF/s1600/003.JPG"><img style="display: block; margin: 0px auto 10px; text-align: center; cursor: pointer; width: 400px; height: 299px;" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjXbeTQK926pue3CzStOs5VzXLaKYFbWYJiaprLm9nVItV-XOBhwvxvZ8h4KdZzlUnQYik8AGkwG4HvRJ8T8Z1nE5xTGvAfpZmBsy-ewchVucLda3UxYADp3WbvG7USUkYrhroVwvLex2gF/s400/003.JPG" alt="" id="BLOGGER_PHOTO_ID_5529413798177321058" border="0" /></a><span style="font-weight: bold;"><br />Ei minkään näköinen sienipannari</span><br /><br />8 dl maitoa + 1 dl kermaa<br />3 munaa<br />1 tl suolaa<br />2 dl grahamjauhoja<br />n. 4 dl vehnäjauhoja<br />1 tl leivinjauhetta<br />n. ½ l sieniä<br />1 sipuli<br />3 valkosipulinkynttä<br />mustapippuria, oreganoa, timjamia<br />n. 2 - 3 dl juustoraastetta<br /><br />Sekoita maitoon munat ja suola, lisää jauhot + leivinjauhe. Kaada taikina pellille. Ripottele päälle silputut sienet, sipulit ja mausteet ja päällimmäiseksi vielä juustoraaste. Paista 200 asteessa puolisen tuntia. Anna pannukakun jäähtyä vähän ennen syömistä: aivan tuoreena rakenne on vielä vähän taikinainen.Sussuhttp://www.blogger.com/profile/11090695055173852417noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-8028479522739814533.post-65782778943000611772010-10-10T07:03:00.005+03:002010-10-10T07:42:19.991+03:00Se sienisalaatti!Här kommer det: suolasienistä tehty sienisalaatti! Ja olipa muuten hyvää - kiitos kälytykselle vinkistä! Ohje suunnilleen Hans Välimäen kirjasta <span style="font-style: italic;">Mummola</span> - jossa on muuten se rössypottuohjekin, joka on edelleen testaamatta. Ehkä ens viikonloppuna (jos ollaan molemmat kotona).<br /><br /><div style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjhkKCxFPsM-6YC95OUslaVFYvOBqntIK-Ku3mll51W8WmGbaZyLfidMzfWu12NDwL3BGSq5LGtpFNBMAY1cg0z6reJqoMhn5DcrZj2J-Rnom2bZ1nWdI99ggv3hQVe4M1IXB11N-YhR9G5/s1600/004.JPG"><img style="display: block; margin: 0px auto 10px; text-align: center; cursor: pointer; width: 400px; height: 299px;" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjhkKCxFPsM-6YC95OUslaVFYvOBqntIK-Ku3mll51W8WmGbaZyLfidMzfWu12NDwL3BGSq5LGtpFNBMAY1cg0z6reJqoMhn5DcrZj2J-Rnom2bZ1nWdI99ggv3hQVe4M1IXB11N-YhR9G5/s400/004.JPG" alt="" id="BLOGGER_PHOTO_ID_5526263725684285906" border="0" /></a><span style="font-size:85%;">Täsä mää nyt oon!</span><br /></div><br /><br /><span style="font-weight: bold;">Sienisalaatti</span> (suluissa omat muutokseni)<br /><br />2 dl sieniä (--> 3 dl)<br />1l vettä<br />1 sipuli<br />2 dl kermaviiliä (Tulipa mieleeni: löysin kaupasta muistaakseni Juustoportin luomukermaviiliä.)<br />1 tl suolaa (ei tarvi, jos on suolasieniä)<br />1 rkl sitruunamehua<br />valkopippuria tai sitruunapippuria (saatoin laittaa mustaakin)<br /><br />Jos sienet ovat tuoreita, ryöppää ne ja valuta vesi pois. Tai jos käytät suolasieniä, liota niitä vedessä hyvä tovi, jotta enin suola lähtee. En tajunnut liottaa tarpeeksi kauan, ja salaatti oli vähän turhankin suolaista (mutta ah niin hyvää). Silppua sienet ja sipuli ja sekoita kaikki aineet keskenään. Simppeliä ku mikä. Anna maustua jääkaapissa hetki.<br /><br />Kuvassa sienisalaatti hengailee tosi hyvän teeleivän päällä. Tällä ohjeella tehtyä leipää voi syödä myös muutenkin kuin ihan tuoreena. Yleensä teeleivät tahtovat kuivua aika pahoiksi vähän aikaa ässehdyttyään. Parasta tämäkin toki tuoreena on. Leivän ohje on - kehtaanko edes tunnustaa - kirjasta nimeltä <span style="font-style: italic;">Joulukuun päiviä</span>, jossa on kaikenmoista joulunaposteltavaa ja -askarreltavaa ja jota olen jo vähän salaa kuikuillut. Joko kehtaa laittaa jouluvaloja??? Jos vaan panis niinku tänne sisälle, ja ottais ne pois jos joku tulee?<br /><br /><span style="font-weight: bold;">Parempi teeleipä </span>(n. 16 kpl - puolita tai tee vain kolmasosa-annos, jos haluat syödä tuoreena)<br /><br />1 l vehnäjauhoja (tai korvaa n. kolmasosa grahamilla tai vaikka jollain hiutaleilla)<br />2 tl suolaa<br />3 tl leivinjauhetta<br />150 g voita<br />3 munaa<br />3 dl ruokakermaa tai maustamatonta jukurttia (olen käyttänyt jukurttia)<br />voiteluun munaa (kah, enpä ole tätä huomannutkaan...)<br /><br />Sekoita keskenään kuivat aineet ja pehmeä voi. Jos kotona on yleiskone, käy homma kätevästi sillä, ja jos ei ole, niin sormet taikinaan vaan. Lisää munat ja kerma/jukurtti sekoittaessasi. Kaavi taikina työpöydälle ja alusta vielä käsin (tai ole laiska siivoaja ja vaivaa vielä lisää siellä kulhossa). Tarvittaessa voi lisätä vähän jauhoja, mutta taikina saa olla pehmeää. Taputtele taikina n. 2 cm:n paksuiseksi levyksi ja ota pyöreällä muotilla leipäsiä (tai ota kulhosta nökköjä ja taputtele suoraan pellille). Voitele halutessasi munalla ja paista 225 asteessa n. 12 min.Sussuhttp://www.blogger.com/profile/11090695055173852417noreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-8028479522739814533.post-58508968492058372732010-10-09T08:14:00.008+03:002010-10-28T19:31:26.444+03:00Tapahtui eräänä lokakuisena iltanaRouva vietti kiireisen työviikon jälkeen perjantai-iltaa yksin kotonaan ja oli väsynyt. Väsyneenä ei kannata yrittää esim. tutkimussuunnitelman kirjoittamista, joten rouva päätti leipoa. Voisilmäpeliä-blogista hän oli bongannut herkulliselta vaikuttavat <a href="http://blogit.mtv3.fi/voisilmapelia/2010/10/04/syyspullat/">syyspullat</a>, ja teki niitä puolitta... kaksinkertaistaen ohjeen. Taikinankin jätti rouva niin pehmeäksi, että pullista tuli oikein muotovalioita ja pöydältä piti siivota arviolta litra täytettä leipomisen päätteeksi. Rouvalla oli myös laatikossaan paperisia leivosvuokia, joita ei tule koskaan käytettyä mutta joita nyt kuitenkin käytettiin, mikä myös vähän levähdytti pullia (silikonivuoassa ne olisivat varmasti kauniimmiksi paistuneet). Mutta olivat pullat silti niin hyviä, että niitä lauantaiaamun kahvikupposten kanssa meni kaksi (eikä rouva valinnut pelliltä niitä pienimpiä).<br /><br /><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhezCQYTVoPHVJ7D4S_aXq3Jab8t_dN9-1Vh308mfuKpdHou3UcaCS8338TWpDdPh1WRgspnb3ioqvbHQLCJFk_8PD8e989cIFidoLQtHcPZwudXJVGC2XkHyHQbCi8uRGLDX6Z8wBL1PEG/s1600/011.JPG"><img style="display: block; margin: 0px auto 10px; text-align: center; cursor: pointer; width: 400px; height: 299px;" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhezCQYTVoPHVJ7D4S_aXq3Jab8t_dN9-1Vh308mfuKpdHou3UcaCS8338TWpDdPh1WRgspnb3ioqvbHQLCJFk_8PD8e989cIFidoLQtHcPZwudXJVGC2XkHyHQbCi8uRGLDX6Z8wBL1PEG/s400/011.JPG" alt="" id="BLOGGER_PHOTO_ID_5525915140547484642" border="0" /></a><br /><br /><div style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEheJDhTPiVggakhQsxDUzR1y9Fsu4aF1gZOExIYlgzbBvavoFg9biZCQvnDj_dhvMJB76GuOsUUbuKPdpDCmQ0uMIRcWU0J0TiEb1usgDL1nOs5LM3Xd3EIWAIrV7rP2XBPqCCRxaf7URf9/s1600/010.JPG"><img style="display: block; margin: 0px auto 10px; text-align: center; cursor: pointer; width: 400px; height: 299px;" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEheJDhTPiVggakhQsxDUzR1y9Fsu4aF1gZOExIYlgzbBvavoFg9biZCQvnDj_dhvMJB76GuOsUUbuKPdpDCmQ0uMIRcWU0J0TiEb1usgDL1nOs5LM3Xd3EIWAIrV7rP2XBPqCCRxaf7URf9/s400/010.JPG" alt="" id="BLOGGER_PHOTO_ID_5525915130139695746" border="0" /></a><span style="font-size:85%;">Mikä näyttää pahalta mutta maistuu hyvältä?</span><br /></div><br />Toisenkin leipomuksen rouva pyöräytti. Joskus kesällä oli hän opiskelijaruokalassa - josta hän ei enää saa opiskelijahintaista ruokaa ja on siitä vähän surullinen - syönyt muistaakseensa "juurespaistoksen" nimeä kantanutta lajia, jossa oli taikinapohjan päällä ikään kuin juureskiusausta. Juurespiirakaksikin sitä ehkä olisi voinut nimittää. Viime viikonloppuna taas rouva oli erään toisen rouvan syntymäpäivillä, ja siellä oli tarjolla mainiota jauhelihapiirakkaa, jonka ohjeen ensin mainittu rouva vonkasi itselleen ja sovelsi sitä omaan juurespaistokseensa. Siitäkin tuli ihan hyvvää, voisiko vaikka nimittää paremmaksi arkipöperöksi tahi varmaan ihan kivaksi työevääksi.<br /><br /><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjOFztEGR7GfhpPVrRlHSk3F_9slDoz3YoJ20k8Sckz2_SL3kPZtX1kbM0pNRGO0F0JftRFhiMJtwFGn7QYR4Aro8QXhEicAD4BRsWiAj33NOwLL_WHQ85pLtZqO5otjbYRQ9k-r87OJLJa/s1600/013.JPG"><img style="display: block; margin: 0px auto 10px; text-align: center; cursor: pointer; width: 299px; height: 400px;" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjOFztEGR7GfhpPVrRlHSk3F_9slDoz3YoJ20k8Sckz2_SL3kPZtX1kbM0pNRGO0F0JftRFhiMJtwFGn7QYR4Aro8QXhEicAD4BRsWiAj33NOwLL_WHQ85pLtZqO5otjbYRQ9k-r87OJLJa/s400/013.JPG" alt="" id="BLOGGER_PHOTO_ID_5525914766496991778" border="0" /></a><br /><span style="font-weight: bold;">Juurespaistos </span>(pellillinen)<br /><br />Pohja:<br />125 g voita<br />2 dl vehnäjauhoja<br />n. 1½ dl grahamjauhoja<br />1 dl vehnäleseitä<br />½ tl suolaa<br />1 tl leivinjauhetta<br />1 tlk kermaviiliä<br /><br />Täyte:<br />2 porkkanaa<br />1 palsternakka<br />1 lanttu<br />1 (puna)sipuli<br />1 prk (200 g) tuorejuustoa (rouvalla oli savuporon makuista)<br />4 kananmunaa<br />n. 1 rkl kuivattua timjamia<br /><br />Sekoita pohjan pehmeään voihin kuivat aineet ja lisää kermaviili. Lisää jauhoja tai tilkka nestettä, jos koostumus ei ole kiinteä mutta vielä helposti leviteltävä. Taputtele taikina pellille.<br /><br />Raasta tai pilko juurekset pieneksi - ehkä kannattaa raastaa, jos ei pidä raastamista tympeänä ja vastenmielisenä (tämä pitää). Silppua sipuli. Lado juurekset taikinan päälle. Sekoita tuorejuusto, timjami ja kananmunat kulhossa, levittele juuresten päälle. Paista 225 asteessa ehkä puolisen tuntia (eli kunnes juurekset vähän ruskistuvat). Muitakin mausteita voi kokeilla, ja vaikkapa joku murusteltu feta olisi tässä varmasti hyvää. Täytteeseen voi sekoittaa myös kermaa - tällä ohjeella tehtynä munaseos oli vähän työläs saada riittämään koko täytteeseen.<br /><br /><div style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjD7EhrNyFz6KJkSVlHFHJSaDVLrlYV00KCZ6EDnMaZ2JH10fRsvYRuNUHoBg6HxH1_fu_HL7WFggSg0Pj_r2sfTyOxQT4Ae4_8Xb3bygVa7cn27UDSEp_mKnHZpfwKpSq4KoucKdoG4V9X/s1600/009.JPG"><img style="display: block; margin: 0px auto 10px; text-align: center; cursor: pointer; width: 400px; height: 299px;" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjD7EhrNyFz6KJkSVlHFHJSaDVLrlYV00KCZ6EDnMaZ2JH10fRsvYRuNUHoBg6HxH1_fu_HL7WFggSg0Pj_r2sfTyOxQT4Ae4_8Xb3bygVa7cn27UDSEp_mKnHZpfwKpSq4KoucKdoG4V9X/s400/009.JPG" alt="" id="BLOGGER_PHOTO_ID_5525915509048984546" border="0" /></a><span style="font-size:85%;">Palsternakka - onko kauniimpaa juuresta olemassakaan? Haljunruskean kuoren alta paljastuu vitivalkoinen sisus.</span><br /></div><span style="font-size:85%;"><br /><br />Lisäys: Piirakka on oikein hyvää vaikka aamukahvilla, kun sen päälle höylää vähän juustoa ja lämmittää mikrossa. Ehkä täytteeseen tosiaan kannattaisi sekoittaa sitä juustoraastetta.<br /></span>Sussuhttp://www.blogger.com/profile/11090695055173852417noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-8028479522739814533.post-76116763541770470382010-10-02T09:48:00.004+03:002010-10-02T10:19:34.383+03:00PelastajapastaKävin torstaina istumassa töissä puolisentoista tuntia, kunnes totesin, että sen verran on kurja olo, että on parempi lähteä kotiin potemaan. Nälkähän siinä vaiheessa aamupäivää kuitenkin jo oli, joten ruinasin A:ta tekemään jotain nopeaa ruokaa. Huutelin itse ohjeita sohvan pohjalta (ja taisinpa nukahtaakin jossain välissä), ja yhteistyöllä saatiinkin melkoista herkkua lautasille. Olin totta puhuen itsekin vähän epäluuloinen ruuan onnistumisesta - siihen kun käytettiin vain kaikkea, mitä jääkaapista nyt sattui löytymään. Mutta joskus onnistuu yllättävästi.<br /><br /><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi38pnsxO4QZWos52qqZLzgVnSESGoJvq1id10eKnQQxDYHGvpErqcUi5C2IwuoVf_Es6J9qIhRLRaT1hFfCAFyCISkM1tKDOAZdatzj33amnEUu7EoEfEyt00bkiztqDLuwCDJguGH9iAo/s1600/005.JPG"><img style="display: block; margin: 0px auto 10px; text-align: center; cursor: pointer; width: 400px; height: 299px;" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi38pnsxO4QZWos52qqZLzgVnSESGoJvq1id10eKnQQxDYHGvpErqcUi5C2IwuoVf_Es6J9qIhRLRaT1hFfCAFyCISkM1tKDOAZdatzj33amnEUu7EoEfEyt00bkiztqDLuwCDJguGH9iAo/s400/005.JPG" alt="" id="BLOGGER_PHOTO_ID_5523338546495095202" border="0" /></a><br /><span style="font-weight: bold;">Pelastava mitä nyt jääkaapista löytyy -pasta </span>(2 annosta)<span style="font-weight: bold;"><br /><span style="font-weight: bold;"><br /></span></span>kahden hengen annos pastaa<br />2 sipulia<br />3 valkosipulinkynttä<br />loraus öljyä<br />1 tlk tomaattimurskaa<br />puolikas kasvisliemikuutio<br />n. puoli prk (kymmenisen kappaletta?) aurinkokuivattua tomaattia<br />kourallinen oliiveja<br />n. 1 - 1½ dl maustamatonta jukurttia<br />mustapippuria<br />oreganoa<br />sinihomejuustoa<br /><br />Silppua sipuli ja valkosipuli ja kuullota ne öljyssä pannulla. Laita tässä välissä pastavesi kiehumaan. Lisää kastikkeeseen tomaattimurska ja kasvisliemikuutio. Hauduta pastan keiton ajan. Lisää 2 - 3 palaseen viipaloidut aurinkokuivatut tomaatit, oliivit ja jukurtti. (Jukurtti voi kuulostaa oudolta, mutta sitä kannattaa ihan ehdottomasti kokeilla, sillä se pyöristää kivasti muuten melko voimakkaita makuja.) Mausta. Tarjoile kastike pastan kanssa ja ripottele päälle sinihomejuustomuruja.<br /><span style="font-weight: bold;"><br /><span style="font-weight: bold;"></span></span>Uskon muuten vahvasti, että tämä ruoka oli myös iso osasyyllinen siihen, että perjantaina olin taas töissä ihan hyvinvoivana. (Tosin nukuin myös useamman tunnin päikkärit ja vielä yhdeksän tuntia yöunia päälle.) Tarkoitukseni oli lähteä tänään vielä töihin Turkuun tiedemessuille, vaan en sitten kuitenkaan uskaltanut lähteä, koska perjantaina oli jossain välissä vähän sellainen olo, että olisi kuume nousemassa. Noh, ei se noussut, eikä tänään tunnu enää missään mitään. Turussa olisi samassa paikassa ollut myös ruokamessut, joiden väliinjääminen harmittaa kovasti. Pööh.Sussuhttp://www.blogger.com/profile/11090695055173852417noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-8028479522739814533.post-92163186289987523202010-09-25T11:49:00.002+03:002010-09-25T12:00:32.709+03:00KangasrouskutFacebook- ja puhelinkonsultoinnin avittamana päätettiin lähteä vielä tänään aamuvarhaisella (heräsin seiskalta ja tein teeleipiä!) hakemaan kangasrouskut mehtästä pois. Ja niitähän oli.<br /><br /><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhXCukjkoU4G_HTJHzLNnuoNzvkUYFwx8IGEb-MbxC40W56FPD_QDegBbzMg2W8lwRkTiL2Xd_d5Mi8rKYfsYaIrMyn8lRTyg1QL6Eyyz8u-VljtnCF4OBiBQeE_zwKDOFosEmES7ibISYd/s1600/rouskut.jpg"><img style="display: block; margin: 0px auto 10px; text-align: center; cursor: pointer; width: 400px; height: 300px;" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhXCukjkoU4G_HTJHzLNnuoNzvkUYFwx8IGEb-MbxC40W56FPD_QDegBbzMg2W8lwRkTiL2Xd_d5Mi8rKYfsYaIrMyn8lRTyg1QL6Eyyz8u-VljtnCF4OBiBQeE_zwKDOFosEmES7ibISYd/s400/rouskut.jpg" alt="" id="BLOGGER_PHOTO_ID_5520773227384582722" border="0" /></a><br />Muutama tatti löydettiin myös, ja reissun kohokohta oli, kun bongasin sammalen seasta muka korvasienen, joka olikin pieni sievä rypäs suppiksia. Paikka merkittiin muistiin - ehkä syksyn mittaan suppiksia löytyy samasta paikasta enemmänkin.<br /><br />Hauskaa oli myös, että peräti kaksi paria lenkkeilijöitä rupesi puhuttamaan meitä mahtavan sienisaaliin johdosta. Saatiin ohjeita mm. suolasienten laittamiseen. Ehkä voisi kokeilla - noista sienistä kun riittää kuitenkin monenmoiseen. Raporttia ehkä seuraa. Nyt suihkuun!<br /><br /><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhRb8Btm_TEJX9IBN5UgpBc347QzAv5y1lDxaiU-tVq1vQ1CmXXNtyrKg1HpcMyzREC8UXMj4UYR8yZCKoK7cOUY1B4rarqBeBkmBAM9wigSZQ5Qe5txFLTrgocQL3rN52U2KJWKGxUS1_9/s1600/k%C3%A4rmes.jpg"><img style="display: block; margin: 0px auto 10px; text-align: center; cursor: pointer; width: 300px; height: 400px;" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhRb8Btm_TEJX9IBN5UgpBc347QzAv5y1lDxaiU-tVq1vQ1CmXXNtyrKg1HpcMyzREC8UXMj4UYR8yZCKoK7cOUY1B4rarqBeBkmBAM9wigSZQ5Qe5txFLTrgocQL3rN52U2KJWKGxUS1_9/s400/k%C3%A4rmes.jpg" alt="" id="BLOGGER_PHOTO_ID_5520773221838461186" border="0" /></a><br />Tämmönenki nähtiin.Sussuhttp://www.blogger.com/profile/11090695055173852417noreply@blogger.com4tag:blogger.com,1999:blog-8028479522739814533.post-37669159776393377262010-09-23T21:08:00.002+03:002010-09-23T21:11:03.577+03:00Sienionni kääntyi!No nyt oli mettä täynnä sieniä! Kohta menee uuniin kokeellinen tattipizza. Saapa nähä.<br /><br />Vaan mitä tehdä: kaikkein eniten oli metsässä kangasrouskuja, jotka metsässä maistettaessa olivat kuulemma jokseenkin kitkeriä mutta sienikirjan mukaan kuitenkin ruuanlaittoon soveltuvia, kunhan ne ensin keittää. Kannattaako hakea pois?Sussuhttp://www.blogger.com/profile/11090695055173852417noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-8028479522739814533.post-39900062037718165712010-09-18T21:05:00.006+03:002010-09-19T19:49:39.835+03:00Tehokas lauantai?Olen nukkunut univelkoja pois, käynyt juoksemassa kaatosateessa ja kokeillut vaikka mitä uutta ruokaa.* Tässäpä ne:<br /><br /><br /><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg6L1MzdSCV9IStf4ESEeIh9Cbg7FEXxMfeIJHEmAvcp2dY82iF-eL5GdpGrtexoiKH4Zpa4gSzfaoK0m0T2RqUR6-pK-J39LTOEdDTmL6ZUIRKxa-9MA4lmNZ_5EyFq_uWBm2CNB02IIwv/s1600/003.JPG"><img style="display: block; margin: 0px auto 10px; text-align: center; cursor: pointer; width: 400px; height: 299px;" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg6L1MzdSCV9IStf4ESEeIh9Cbg7FEXxMfeIJHEmAvcp2dY82iF-eL5GdpGrtexoiKH4Zpa4gSzfaoK0m0T2RqUR6-pK-J39LTOEdDTmL6ZUIRKxa-9MA4lmNZ_5EyFq_uWBm2CNB02IIwv/s400/003.JPG" alt="" id="BLOGGER_PHOTO_ID_5518317768306750642" border="0" /></a><span style="font-weight: bold;"><br />Punajuuripasta.</span> Summittaisen ohjeen otin <a href="http://chicling.blogspot.com/2010/09/punajuuri-on-pop.html">täältä</a>. Keitin punajuuren kuorineen vedessä, kastoin kylmään veteen ja revin kuoret pois. Laitoin pastaveden kiehumaan ja lämpenemään paistinpannun, jolla oliiviöljyä. Pastan kiehumisajan paistelin pilkottua punajuurta pannulla, ja sekoitin palaset kypsään pastaan ja laitoin sekaan vuohenjuustoa, mustapippuria, suolaa ja tilkan sitruunamehua. Vuohenjuusto oli kovaa, jota olin ostanut <a href="http://keitoskoitos.blogspot.com/2010/09/limea-kakussa-ja-keitossa.html">bataattikeitoa</a> varten, - pehmeä juusto toimisi varmaankin paremmin, sinihome ehkä myös. Aioin laittaa päälle myös rucolaa, mutta olin niin nälkäinen, etten jaksanut lähteä kauppaan.<br /><br /><br /><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgE6P9Jqgi7cegHCBhl4vcWBHoN2M3Il8TBTAxXoXZjCnVglywepSqEcQQsfGejAEVm1qr2_cadCD79iVzFXCQmoVIkiL1Bn7y1LPYZ0ua8sFv4YXsorwONWb2FJ44jUGQplzqt8QeFj5Iw/s1600/005.JPG"><img style="display: block; margin: 0px auto 10px; text-align: center; cursor: pointer; width: 400px; height: 299px;" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgE6P9Jqgi7cegHCBhl4vcWBHoN2M3Il8TBTAxXoXZjCnVglywepSqEcQQsfGejAEVm1qr2_cadCD79iVzFXCQmoVIkiL1Bn7y1LPYZ0ua8sFv4YXsorwONWb2FJ44jUGQplzqt8QeFj5Iw/s400/005.JPG" alt="" id="BLOGGER_PHOTO_ID_5518317788959829506" border="0" /></a><br /><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhIU2Qc8qfE93wztIcBCQZZ8PEGMlUa_eyfMfOqKJjgutePkNEDRtXWkCaFwWvJXPuDDQybdhHG7t95evpK92dDx3nVZMXA0VhmSxkctIi5e09NlOI54E9ddsJ91oFosvjNmlSbZD3rxY4p/s1600/004.JPG"><img style="display: block; margin: 0px auto 10px; text-align: center; cursor: pointer; width: 400px; height: 299px;" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhIU2Qc8qfE93wztIcBCQZZ8PEGMlUa_eyfMfOqKJjgutePkNEDRtXWkCaFwWvJXPuDDQybdhHG7t95evpK92dDx3nVZMXA0VhmSxkctIi5e09NlOI54E9ddsJ91oFosvjNmlSbZD3rxY4p/s400/004.JPG" alt="" id="BLOGGER_PHOTO_ID_5518317776559682594" border="0" /></a><br /><span style="font-weight: bold;">Omenapiirakka. </span>Tätä varten lähdin sitten kauppaan ostamaan kananmunia ja creme fraichea. Ohje on alunperin <a href="http://weekdaycarnival.blogspot.com/2010/09/omenapiirakka.html">tämmösestä blogista</a>, mutta sitä kehuttiin myös samassa blogissa, josta tuo punajuuri-idea lähti. On muuten tosi hyvää, sanoisinko, että hyvällä tavalla kahvilamaista ehkä - pehmeää ja mehukasta. Tällä kertaa en edes vaihtanut mitään jauhoja grahamiin tai rukiiseen...<br /><br />200 g sulatettua voita (Voi oli ostoslistassa, mutta unohdin silti ostaa --> korvaajaksi käy 2 dl rypsiöljyä + ripaus suolaa.)<br />1,5 dl sokeria<br />3 dl jauhoja (tai vähän yli)<br />1 muna<br />1,5 dl creme fraichea<br />1 tl vaniljasokeria<br />1 tl soodaa<br />1 tl leivinjauhetta<br />3 - 4 omenaa<br />kanelia<br />sokeria<br />(vaahtera)siirappia<br />(n. 1 dl kaurahiutaleita)<br /><br />Sekoita voi/öljy ja sokeri keskenään. Lisää jauhot (ei leivinjauhetta) ja erota n. kahvikupillisen verran taikinaa erilleen (tämä tulee piirakan päälle). Lisää muna, creme fraiche, vaniljasokeri, sooda ja leivinjauhe ja sekoita voimakkaasti tasaiseksi taikinaksi. Mulla taikina jäi tässä vaiheessa hyvin löysäksi, joten laitoin ehkä n. puoli desiä lisää jauhoja. Kaada taikina voideltuun piirakkavuokaan ja lado päälle omenanpalat. Ripottele päälle kanelia ja sokeria - tosin piirakasta tulee varsin makea, joten tuon sokerin voisi ehkä jättää poiskin. Kaada päälle syrjään otettu taikina. Minä lisäsin tuohon päälletulevaan osaan noin desin kaurahiutaleita, jolloin päällyksestä tulee murumaisempi. Valuta päälle vielä vaahterasiirappia. En ole itse asiassa koskaan tainnut maistaakaan vaahterasiirappia, joten en osaa sanoa, millaisen lisän vaahterasiirappi tähän tuo. Laitoin siis tavallista siirappia, jota oli valmiiksi kaapissa. Edelleen: kun on kaapit jo valmiiksi täynnä, ei hotsita ostaa taas jotain uutta sinne... Paista piirakkaa 200 asteessa n. 20 - 30 minuuttia. Anna vähän jäähtyä ja syö vaniljajätskin kanssa.<br /><br /><br /><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj3Foa3FVCVchPaE3bSjwuZn03sFlZfT1L_zZFF-KNP7cWhP6ZGc7I7ztxwUxMzn5nGvZbv9UNRGr2Thf1jrXmv4HK2g3qCifXfWGf4BcZ2kqofxUoszbo5_tNIGEpVefSIaGODaaXhmWhe/s1600/006.JPG"><img style="display: block; margin: 0px auto 10px; text-align: center; cursor: pointer; width: 400px; height: 299px;" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj3Foa3FVCVchPaE3bSjwuZn03sFlZfT1L_zZFF-KNP7cWhP6ZGc7I7ztxwUxMzn5nGvZbv9UNRGr2Thf1jrXmv4HK2g3qCifXfWGf4BcZ2kqofxUoszbo5_tNIGEpVefSIaGODaaXhmWhe/s400/006.JPG" alt="" id="BLOGGER_PHOTO_ID_5518317798782670770" border="0" /></a><br />Ja viimeisenä vaan ei vähäisimpänä: <span style="font-weight: bold;">vaiva/maukkuus-suhteeltaan loistavat mikrotomaatit</span>. Tämän keksin ihan ite, hohhoh: puolita tomaatti, iske lautaselle, valuta päälle vähän oliiviöljyä ja paljon mausteita (yrttejä, mustapippuria, suolaa - mulla tällä kertaa valmis "pasta basilico" -sekoitus). Iske mikroon täydellä teholla n. 40 sekunniksi - minuutiksi. Kaavi haarukalla suuhun samalla kun bloggaat, hyvvee on. Tee vielä toinenkin.<br /><br />Tuo tomaatti on muuten torilta. Ostin, koska maksoivat vain euron kilo. Vaan vasta kojulle pysähdyttyäni ja muovipussin rullasta riivittyäni huomasin, että suurin osa tomaateista oli ylikypsiä, vähän homeisia, ruttusia yms. En enää kehdannut kuitenkaan perääntyä, joten etsin viisi siedettävää tomaattia pussiin kuitenkin. Kohtapa se alkaa olla tomaattiaika ohi. :( Sääntöni nimittäin on: tomaatteja ei osteta enää silloin, kun kilohinta ylittää kolme euroa. Talvella siirrytään porkkanaraasteeseen ja kaalisalaattiin, ja unohdetaan kesäiset vihannekset taas vähäksi aikaa. Tosin nyt syksyllä ei ehkä olekaan tehnyt enää hirveästi mieli salaattisalaattia, vaan uunijuurekset ja vaikkapa coleslaw houkuttelevat oikeastikin. Suunnittelin tekeväni joskus töihin evääksi juuri coleslaw'ta, jota laittaisin pitaleivän väliin tonnikalan kanssa. Ei mitään hajua mistä nyt tämmönen yhdistelmä tuli mieleen. Tai no olis se ainakin ihan kätevä toteuttaa töissäkin.<br /><br /><span style="font-size:85%;">* Oikiasti olis pitäny kirjottaa tutkimussuunnitelmaa koko päivä.</span>Sussuhttp://www.blogger.com/profile/11090695055173852417noreply@blogger.com3tag:blogger.com,1999:blog-8028479522739814533.post-7452025109431934442010-09-14T18:27:00.004+03:002010-09-14T18:46:11.173+03:00Mannaryyneille käyttöäKesällä tehdystä Ahvenanmaan-reissusta oli tarkoitus kirjoittaa pitemmästikin, mutta se jäi. Postaukseen olisi voinut laittaa sarjan kuvia, joissa syön milloin mitäkin.<br /><br />Yksi, jota Ahvenanmaalla oli pakko maistaa, oli tietenkin Ahvenanmaan pannukakku. Söimme sitä kahdessa paikassa. Ensimmäinen oli lähellä Kastelholman linnaa oleva <a href="http://www.uffepaberget.com/">Uffe på berget</a>, joka nimensä mukaisesti oli korkean mäen päällä. Kahvilassa oli myös näköalatorni. Mutta täällä siis söimme ensimmäiset pannarit, ja maistui kyllä ihan mielettömän hyvälle, kun oli juuri polkenut n. 15-20 km Maarianhaminasta. Tosin tilatessa sattui pieni kömmähdys, kun myyjä kysyi ruotsiksi, otetaanko pannarin päälle vadelmahilloa vai luumukiisseliä, ja vastasin tärkeänä "joo tack". Myyjä vaihtoi suomeen, ja nolouksissani sanoin ensiksi mieleen tulleen vadelmahillon. Paikallinen herkku olisi tietysti pitänyt syödä paikalliseen tapaan sen luumukiisselin kanssa, joten menimme myöhemmin vielä Maarianhaminassa <a href="http://www.eurotourism.com/fi/kaffestugansvartakatten/">Svarta Katteniin</a> syömään toiset pannukakut, nyt sen luumukiisselin kanssa. Uffen pannukakku oli ehkä parempaa - edelleen harmittaa möhlintä siellä. Uffe oli muuten myös ihan kohtuuhintainen paikka.<br /><br /><div style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiEQTQE-4FwjjZpqdmYrkk9AQcKJZXT-vreL0wkUY5NHnfo9QWws6ruuw4b9srJgn3Tg1uCOZ0tpxUjjL6tWQr4NnU_LLIJryq6Y7JwEB18CoQGnDMAyox1M56nYyp8ZieM85FR0QhBFFV4/s1600/pannari.jpg"><img style="display: block; margin: 0px auto 10px; text-align: center; cursor: pointer; width: 400px; height: 300px;" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiEQTQE-4FwjjZpqdmYrkk9AQcKJZXT-vreL0wkUY5NHnfo9QWws6ruuw4b9srJgn3Tg1uCOZ0tpxUjjL6tWQr4NnU_LLIJryq6Y7JwEB18CoQGnDMAyox1M56nYyp8ZieM85FR0QhBFFV4/s400/pannari.jpg" alt="" id="BLOGGER_PHOTO_ID_5516793378741270482" border="0" /></a><span style="font-size:85%;">Kotiversio.</span><br /></div><br />Mutta nyt syksyllä piti sitten vielä fiilistellä ja tehdä Ahvenanmaan pannukakkua. Valitsin monista ohjeista <a href="http://www.hellapoliisi.fi/reseptit/reseptit/jalkiruoat/ahvenanmaan-pannukakku.php">Hellapoliisin version</a>. Vasta pannaria tehdessäni muistin yhden syyn, miksi ahvenanmaalainen pannukakku oli niin hyvää: siinä on kaardemummaa! Aivan autenttisen oloista ei tästä kotiversiosta tullut, sillä ahvenanmaalla pannari oli tosi paksu eikä sellainen ilmava kuten tavallinen pannukakku. Kuten kuvasta näkyy, tämä on vähän ilmava eikä paksuuttakaan ole sen enempää kuin pannarilla yleensä. Mietinkin, että seuraavalla kerralla taikinaa voisi kokeilla tehdä tuplamäärän. Paistoaikaa ja -lämpötilaa täytyisi sitten varmaan säätää myös. Tai jos joku tietää jonkin oikein hyvän Ahvenanmaan pannari ohjeen, saapi vinkata.<br /><br /><span style="font-weight: bold;">Ahvenanmaan pannukakku</span> (pellillinen)<br /><br />Puuro:<br />5 dl maitoa<br />0,75 dl mannaryynejä<br /><br />Sekoita puuroon:<br />4 munaa<br />1 dl sokeria<br />5 dl maitoa<br />2 dl vehnäjauhoja<br />1 tl kaardemummaa (laitoin tietenki 2)<br />1,5 tl vaniljasokeria<br /><br />Keitä puuro pakkauksen ohjeen mukaan. Jäähdytä puuro ja sekoita siihen muut aineet. Minä päästin puuron jähtymään liikaa, sillä puuro oli ehtinyt mennä jo aika tymäkäksi klöntiksi, jota oli melkoisen vaikea saada sekoittumaan muuhun taikinaan. Tomeralla vatkauksella sain loppujen lopuksi aikaan tasaisen taikinan. Siis: puuron ei tarvitse olla aivan kylmää, ja maito kannattaa lisätä taikinaan vähitellen, jotta vispaaminen käy kätevämmin.<br /><br />Paista 225 asteessa n. puoli tuntia.<br /><br />Tarjoile kermavaahdon ja hillon tai luumusopan kanssa. Meillä käytettiin tällä kertaa punaviinimarja-tähtianishilloa. Ehkä joulun alla voisi tehdä sitä luumusoppaakin. (Joulu on ihan kohta!)Sussuhttp://www.blogger.com/profile/11090695055173852417noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-8028479522739814533.post-84238921174755243132010-09-12T11:53:00.004+03:002010-09-12T12:08:25.264+03:00"Pehmelöistä"En ole ollut mitenkään kauhean innostunut mistään smoothie-hommista, sillä tykkään pureskella ruokani, enkä halua kiskoa varsinkaan aamupalaa yhdellä huikalla alas. Meillä on kuitenkin kotona blenderi, ja eilen illalla latasin siihen pari desiä mustikoita sulamaan aamuksi. Nimittäin meillä on nyt pakastimessa taas jonkin verran marjoja (oikeasti tarvitsisimme isomman pakastimen), joita en ole vielä hirveästi kuitenkaan käyttänyt: puuron päälle ne sopivat mainiosti, mutta puuro ei pidä nälkää minkään vertaa, eikä ole tullut tehtyä soppaa tai jukurttiakaan.<br /><br />Onneksi laitoin mustikat juuri eilen, sillä tämä aamu oli ihan karmiva. Jo eilisen päivän vietin flunssan vuoksi käytännössä nukkuen, ja nyt yöllä nukuin kunnioitettavat yksitoista tuntia. Tosin kävin hereillä jo seitsemän aikaan, jolloin totesin, että olo on niin hirveä, etten tolpillani pysy. Menin uudestaan nukkumaan ja heräsin - tätä ei usko kukaan - varttia vaille yksitoista. Vaan kylläpä sitten kelpasi, kun surautti itselleen pirtelöä, joka oli helppo kaataa kurkusta alas. Ja sainpa siinä sivussa juotua myös kahvia ja syötyä pari juusto-kinkku-kurkkuvoileipää. Elämä hymyilee taas.<br /><br /><span style="font-weight: bold;">Pahan aamun pelastus eli mustikka-banaanipehmelö</span> (2 keskikokoista lasillista)<br /><br />2 dl mustikoita<br />1 banaani<br />1 tl hunajaa<br />1 rkl vehnäleseitä<br />maitoa<br /><br />Laita maitoa lukuun ottamatta kaikki aineet blenderiin tai sössää sauvasekoittimella. Lisää maitoa sen verran, että koostumus on sopivan juotava. Kaada lasin kautta kurkkuun.Sussuhttp://www.blogger.com/profile/11090695055173852417noreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-8028479522739814533.post-74209436652747967162010-09-05T09:55:00.004+03:002010-09-05T21:38:01.615+03:00Limeä kakussa ja keitossaJee, tein pitkästä aikaa jotain uutta. Kestitsen torstaina vähän isompaa porukkaa, ja kokeilin sitä varten Sata soppaa -nimisestä keittokirjasta bataatti-kookoskeittoa, jossa "vahva, kypsytetty vuohenjuusto täydentää makunautinnon". Olikin ihan hyvää, ja varsin nopea tehdäkin. Ja vaikka tässä on vähän eksoottisempiakin aineita, ei keitto tule mitenkään kalliiksi kuitenkaan. Korvasin joitain maustejuttuja kaapista jo valmiiksi löytyvillä versioilla. Ylipäätäänkin ruuanlaitossa kannattaa katsoa, voiko reseptin jonkin ainesosan korvata kaapista jo löytyvällä tavaralla, ettei nurkat täyty kaikenmoisista erikoisista mausteista ym., joita tulee käytettyä vain siihen yhteen ruokaan.<br /><br /><span style="font-weight: bold;">Bataatti-kookoskeitto</span> (n. neljä annosta)<br /><br />500 g bataattia<span style="font-weight: bold;"><span style="font-weight: bold;"><br /></span></span>1-2 jauhoista perunaa<br />pala juuriselleriä<br />1 sipuli<br />2-3 valkosipulinkynttä (tietenki 3)<br />pala tuoretta inkivääriä (muukin käy - minä laitoin säilöttyjä inkiväärilastuja, jota ostettiin, kun tehtiin sushia ja jolle ei ole ihan hirveästi käyttöä löytynyt)<br />1 rkl voita<br />1 tlk (400 g) kookosmaitoa2 rkl kasvisfondia tai kasvisliemikuutio<br />7 dl vettä (kannattaa laittaa ensin vaikka n. 5 dl)<br />½ tl lime-pippuriseosta (tai pari tl limemehua + n. ½ tl mustapippuria)<br />100-150 g kovaa vuohenjuustoa raastettuna<br />yrttisuolaa (hah, nyt huomasin, että unohdin tämän kokonaan!)<br /><br />Paloittele juurekset, hienonna sipulit. Kuullota sipuleja voissa, lisää juurekset, osa kasvisliemestä ja kookosmaito. Keitä, kunnes juurekset ovat kypsiä. Lisää mausteet ja soseuta, lisää vettä jos on tarpeen.( Minä laitoin kaiken veden heti alussa, ja keitosta tuli ehkä turhan laihaa.) Lisää joukkoon raastettu vuohenjuusto ja kuumenna, kunnes juusto sulaa. Tarkista suola.<br /><br />Limeä tuli myös kakkuun, jonka ohjeen bongasin työpaikan kahvipöydällä avoinna olleesta Maku-lehdestä (4/2010). Tätä ei ole vielä maistettu, mutta senkin uhalla laitan ohjeen. <span style="font-size:85%;">(Lisäys: Nyt on maistettu, ja onpa muuten aikas mahtavan mehevä ja kostea kuivakakku - kannattaa ehkä jopa miettiä lusikalla syömistä. Ja ei, kakku ei jäänyt raa'aksi.) </span>Tuli muuten melko jouluiset aromit kämppään - enkä ymmärrä, miksi. Ei tähän nyt mitään niin kauhean jouluisia aineksia tule. Vai onko se vain niin, että kuivakakut tälle sukupolvelle merkitsee joulua, eikä niitä muuten leivota?<br /><br /><span style="font-weight: bold;">Kesäkurpitsa-limekakku </span>(pienehköön vuokaan, isompaan voisi tehdä puolitoistakertaisena)<br /><br />150 g pehmeää voita<br />2 dl sokeria3 munaa<br />2 limeä<br />2 rkl hunajaa<br />4 dl vehnäjauhoja (tai 3 dl + 1 dl grahamia)<br />1 tl ruokasoodaa<br />1 pieni (250 g) kesäkurpitsa<br /><br />Raasta kesäkurpitsa ja laita valumaan siivilään. Vaahdota voi ja sokeri, lisää munat yksitellen hyvin vatkaten. Raasta limestä kuori (Millä sitrushedelmien kuori kannattaa raastaa? Mulla se jämähtää vaan siihen raastimeen kiinni.) ja purista ½ dl mehua. Sekoita kuoriraaste ja mehu hunajaan, lisää taikinaan. Sekoita keskenään jauhot ja sooda, kääntele joukkoon. Lisää vielä kuivaksi puristeltu kesäkurpitsaraaste. Kaada taikina voideltuun & korppujauhotettuun vuokaan, paista 175 asteessa n. 45-50 min. Päälle voi tehdä tomusokeri-vesikuorrutusta, jonka maustaa limemehulla.<br /><br /><a onblur="try {parent.deselectBloggerImageGracefully();} catch(e) {}" href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhmlbKC_o1nlu5aqP3NuBzmYavIzUixRhjpuGNvFpr3XBbWIYo6oVgOgrR-EZlM57UkzZvRhiVT6Wt8cxe5tzScFNTgJKTvpmfOLpJHf0HsQ-1CZyw2FGCh3JrRINUeZXwQ8d1IrmLZyXY7/s1600/kakku.jpg"><img style="display: block; margin: 0px auto 10px; text-align: center; cursor: pointer; width: 400px; height: 300px;" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhmlbKC_o1nlu5aqP3NuBzmYavIzUixRhjpuGNvFpr3XBbWIYo6oVgOgrR-EZlM57UkzZvRhiVT6Wt8cxe5tzScFNTgJKTvpmfOLpJHf0HsQ-1CZyw2FGCh3JrRINUeZXwQ8d1IrmLZyXY7/s400/kakku.jpg" alt="" id="BLOGGER_PHOTO_ID_5513324133880910162" border="0" /></a><span style="font-size:85%;">Kuivakakku - tuo mummoklassikko, jota muut vieroksuvat!</span>Sussuhttp://www.blogger.com/profile/11090695055173852417noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-8028479522739814533.post-72977579264701745402010-08-22T18:34:00.004+03:002010-08-22T18:39:27.323+03:00Pettynyt sienestäjä<a onblur="try {parent.deselectBloggerImageGracefully();} catch(e) {}" href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhR0f3afR4HohHGjxB8_Ag3xOZAHO8CI9flC6XMkJBmd2dyXS7iKaTIuz6J8HvlWK-jMlijE_BipPiAz6fvP8gcqgDKMoxw3cxjNGGrx2up3tIWZruS34W3B07DAP5FzW9eWLDD0cLCloKZ/s1600/kuva+4.JPG"><img style="display: block; margin: 0px auto 10px; text-align: center; cursor: pointer; width: 400px; height: 300px;" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhR0f3afR4HohHGjxB8_Ag3xOZAHO8CI9flC6XMkJBmd2dyXS7iKaTIuz6J8HvlWK-jMlijE_BipPiAz6fvP8gcqgDKMoxw3cxjNGGrx2up3tIWZruS34W3B07DAP5FzW9eWLDD0cLCloKZ/s400/kuva+4.JPG" alt="" id="BLOGGER_PHOTO_ID_5508258283711076946" border="0" /></a><br />Tällaiset reissut pitäisi kai ottaa sitten ihan vain ulkoilun ja kuntoilun kannalta... Alan epäillä, että kaupunkipahasemme ylle on langetettu jokin metsänanninten kirous.Sussuhttp://www.blogger.com/profile/11090695055173852417noreply@blogger.com4tag:blogger.com,1999:blog-8028479522739814533.post-29278642967545436632010-08-07T20:55:00.007+03:002010-08-08T08:57:47.522+03:00Banaani-mustikkamuffinssitJooh. Kävin mustikassa ja saalis oli laiha mutta muffinsseihin riittävä. Upotin taikinaan myös kuivattua banaania, jota sorruin taas ostamaan pari päivää sitten. Muffinsseista tuli yllättävänkin hyviä: pehmeitä ja mehukkaita. Syyksi epäilen lähinnä leseitä, jotka kuohkeuttavat taikinaa. Lienee myös mustikoilla osansa.<br /><br />Ohje jossain määrin summittainen - kannattaa siis itse vähän tunnustella, kuinka paljon laittaa jauhoja tai nestettä. Taikinan tulee olla valuvan löysää mutta kuitenkin hyvin lusikassa pysyvää.<br /><br /><div style="text-align: left;"><a onblur="try {parent.deselectBloggerImageGracefully();} catch(e) {}" href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgfg_7_p8-L8uxTwu1nKQ53UtYB4kKx27BXfzzC4oplLek-0tro5Liij1gLNlEnAybikkH81gwT7JNffkS4zM3JgiaeSn83yLO6DCfl96HMDl9YZH1xEnzjxNCp-Ox9di1-l9CCq6J1GCj9/s1600/001.JPG"><img style="display: block; margin: 0px auto 10px; text-align: center; cursor: pointer; width: 299px; height: 400px;" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgfg_7_p8-L8uxTwu1nKQ53UtYB4kKx27BXfzzC4oplLek-0tro5Liij1gLNlEnAybikkH81gwT7JNffkS4zM3JgiaeSn83yLO6DCfl96HMDl9YZH1xEnzjxNCp-Ox9di1-l9CCq6J1GCj9/s400/001.JPG" alt="" id="BLOGGER_PHOTO_ID_5502907314342998082" border="0" /></a><span style="font-size:85%;">Kuvaaminen on aina yhtä hankalaa. Siinä se nököttää.</span><br /></div><br /><span style="font-weight: bold;">Mustikka-banaanimuffinssit </span>(n. 8 isoa)<br /><br />n. 1½ dl banaanilastuja pieninä palasina<br />maitoa (Olisinko laittanut n. ½-1 dl?)<br />1 dl ranskankermaa<br />1 dl öljyä<br />1 dl sokeria<br />2 munaa<br />3 dl vehnäjauhoja<br />1½ dl vehnäleseitä<br />1 tl soodaa<br />1 tl leivinjauhetta<br />1 tl vaniljasokeria<br />3 dl mustikoita<br /><br />Paloittele banaanilastut sopivan pieniksi paloiksi ja laita maitotilkkaan likoamaan. Sekoita öljy, ranskankerma, sokeri ja munat, lisää keskenään sekoitetut kuivat aineet ja lionneet banaanilastut. (Lisää maitoa tai jauhoja, jos koostumus ei ole sopiva.) Kääntele joukkoon vielä mustikat. Jaa taikina vuokiin ja paista 200 asteessa. En muistanut paistoaikaakaan katsoa, eli ota muffinssit uunista, kun ne näyttävät valmiilta (kuten ruukataan kaikkien muidenkin leipomusten kanssa tehdä).Sussuhttp://www.blogger.com/profile/11090695055173852417noreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-8028479522739814533.post-46533706787494618562010-08-04T19:30:00.005+03:002010-09-19T09:42:33.932+03:00Neljä asiaaEn ole juuri ruokaa laittanut. Ja käyn sittenkin siellä UniCafessa syömässä lounasta, kun vielä voi opiskelijahintaan käydä. Vaikka hirviät ne jonot siellä on, jos ei oo kärppänä heti lounastauon alkaessa ittiään ulos leimaamassa.<br /><br />Jottei blogi näivettyisi, neljä ruoka-aiheista sälää:<br /><br /><a onblur="try {parent.deselectBloggerImageGracefully();} catch(e) {}" href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjiWBvmxnmmpqmI65en77WSTV3NH08ocCLay6fmmIQ2jWJ1qe0MC72RWPXSlRjPzjfP_nDodOJ4jgAYnMLmEcLFJ9bZAfToNcuMCACazre9P-3FPso2CW6ngqcJ9KEg07xEQcHLieJ4hzkG/s1600/002.JPG"><img style="display: block; margin: 0px auto 10px; text-align: center; cursor: pointer; width: 400px; height: 299px;" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjiWBvmxnmmpqmI65en77WSTV3NH08ocCLay6fmmIQ2jWJ1qe0MC72RWPXSlRjPzjfP_nDodOJ4jgAYnMLmEcLFJ9bZAfToNcuMCACazre9P-3FPso2CW6ngqcJ9KEg07xEQcHLieJ4hzkG/s400/002.JPG" alt="" id="BLOGGER_PHOTO_ID_5501593650375654546" border="0" /></a>1. "Salaattiin mää näitä kuivattuja viikunoita ostan, en karkiksi." Joku maukkaampi ja ohuempi salaatti tuohon alle, niin hyvää tulee.<br /><br /><br /><a onblur="try {parent.deselectBloggerImageGracefully();} catch(e) {}" href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjXBjYkgIxy9gZhbOE7NBd1pZ_8gefBldGipFBb9pwVthOnHYxk-IP4gaCxwx_Id-2A8sWK1nPHTtgrd4fkPMKIY6dmfEUYsIeGOL3TFvJo6Y8o7qFhWVeOdGaG2E0-zZx8L8MIXYwbf5Ya/s1600/007.JPG"><img style="display: block; margin: 0px auto 10px; text-align: center; cursor: pointer; width: 400px; height: 299px;" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjXBjYkgIxy9gZhbOE7NBd1pZ_8gefBldGipFBb9pwVthOnHYxk-IP4gaCxwx_Id-2A8sWK1nPHTtgrd4fkPMKIY6dmfEUYsIeGOL3TFvJo6Y8o7qFhWVeOdGaG2E0-zZx8L8MIXYwbf5Ya/s400/007.JPG" alt="" id="BLOGGER_PHOTO_ID_5501593669462480770" border="0" /></a>2. Sitä ohuempaa salaattia saa vaikka parvekkeelta! Tehtävä lapsille: Mikä ei kuulu joukkoon? Tehtävä viherpeukaloille: Miksi näin on käynyt?<br /><br /><br /><a onblur="try {parent.deselectBloggerImageGracefully();} catch(e) {}" href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj3D-A7sgI2qfbGG6FIEiqP7TVfzQF-eV3JivYskAAyWgyMyIUsVyMhXZ43d6wVtQNzLCPJ3jRuOPfsgoWHrCmnjT4VScnx_cLsHuUv8Po0sdj-CmRtmiUc06wYG6vQBssOAKpRaWzUzMeV/s1600/004.JPG"><img style="display: block; margin: 0px auto 10px; text-align: center; cursor: pointer; width: 400px; height: 299px;" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj3D-A7sgI2qfbGG6FIEiqP7TVfzQF-eV3JivYskAAyWgyMyIUsVyMhXZ43d6wVtQNzLCPJ3jRuOPfsgoWHrCmnjT4VScnx_cLsHuUv8Po0sdj-CmRtmiUc06wYG6vQBssOAKpRaWzUzMeV/s400/004.JPG" alt="" id="BLOGGER_PHOTO_ID_5501593653308469778" border="0" /></a>3. Johonkin itsesäälikohtaukseen suosittelen lohtumättöä: purkki rahkaa, purkki trooppista hedelmäcocktailia (tietty sama purkki aina, merkki on muistaakseni jokin Valintatalon oma tai sitten joku muu halpis vaan niin hyvä) ja pähkinää. Balsamicosiirapin suosittelen vaihtamaan hunajaksi.<br /><br /><br /><a onblur="try {parent.deselectBloggerImageGracefully();} catch(e) {}" href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhT_VQ-MA_XJxjRrKULzLHp8N8gmC5knk_INBbsmQGYNDd6TqKsF93g6-Fw7-gyjdMauWmKxG_KNt7Vj_rnVZxt-nyHvHD1ZhngND8oMx_FRUdePYk0HTY9gQdzTHfC7M9kQIYtF5nP3Rce/s1600/006.JPG"><img style="display: block; margin: 0px auto 10px; text-align: center; cursor: pointer; width: 299px; height: 400px;" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhT_VQ-MA_XJxjRrKULzLHp8N8gmC5knk_INBbsmQGYNDd6TqKsF93g6-Fw7-gyjdMauWmKxG_KNt7Vj_rnVZxt-nyHvHD1ZhngND8oMx_FRUdePYk0HTY9gQdzTHfC7M9kQIYtF5nP3Rce/s400/006.JPG" alt="" id="BLOGGER_PHOTO_ID_5501593662482414450" border="0" /></a>4. Ihan ok kaupanmysli. Omatekoinen menee kyllä kirkkaasti ohi, mutta laiskuudenpuuskassa kannattaa ehkä tarttua tähän. Paljon hedelmää ja siementä. Pienenä muuten luulin, että mysli on "myssyliä". Tai no jos totta puhutaan, niin "mysli" kuulostaa kyllä vieläkin jotenkin teeskentelevältä ja muutenkin pölijältä. Vrt. "kolme" ja "kolome".Sussuhttp://www.blogger.com/profile/11090695055173852417noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-8028479522739814533.post-25911159976784920482010-07-05T21:03:00.004+03:002010-07-05T21:25:23.735+03:00Yhä ylös yrittääKokeilin taas saaristolaisleipää. Aina se edellistä kertaa paremmin onnistuu, kato vaikka.<br /><br /><br /><a onblur="try {parent.deselectBloggerImageGracefully();} catch(e) {}" href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEifEl7FTdbB8N_Kr2nqh4XXKvLQk_lMMkJSjN9KaaJp-Mt10n3eQ_ExCdcclkR97tFMlRhRzTD68YAlPiTaqevlgJExAsYIyirBPGfVBmDYFPiI6O6Fe5hrRUXSukOTIeEit5JJcaJhTHTH/s1600/001.JPG"><img style="display: block; margin: 0px auto 10px; text-align: center; cursor: pointer; width: 400px; height: 299px;" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEifEl7FTdbB8N_Kr2nqh4XXKvLQk_lMMkJSjN9KaaJp-Mt10n3eQ_ExCdcclkR97tFMlRhRzTD68YAlPiTaqevlgJExAsYIyirBPGfVBmDYFPiI6O6Fe5hrRUXSukOTIeEit5JJcaJhTHTH/s400/001.JPG" alt="" id="BLOGGER_PHOTO_ID_5490484952831101794" border="0" /></a>1. <a href="http://keitoskoitos.blogspot.com/2009/08/saaristolaisleipa-i-ja-ii-jospa-iii.html">Väärät maltaat.</a><br /><br /><br /><a onblur="try {parent.deselectBloggerImageGracefully();} catch(e) {}" href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEihhR9UxK6HHSrc0cXn5WKSfHFkQTzVsAyWHuj8xz4_QIC6DDB1cPOLMqc0KfIzdoz46phnYOEFqiMPPQ_tnVq9i9No2RnMzoH97aBH0KC9sr2ESP62W_GA-dvyswPlA-pE2sWt2dYzNgDS/s1600/002.JPG"><img style="display: block; margin: 0px auto 10px; text-align: center; cursor: pointer; width: 400px; height: 299px;" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEihhR9UxK6HHSrc0cXn5WKSfHFkQTzVsAyWHuj8xz4_QIC6DDB1cPOLMqc0KfIzdoz46phnYOEFqiMPPQ_tnVq9i9No2RnMzoH97aBH0KC9sr2ESP62W_GA-dvyswPlA-pE2sWt2dYzNgDS/s400/002.JPG" alt="" id="BLOGGER_PHOTO_ID_5490484961468475218" border="0" /></a>2. Oikeat maltaat, mutta likilaskuiseksi jäi silti.<br /><br /><br /><a onblur="try {parent.deselectBloggerImageGracefully();} catch(e) {}" href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhKHIXagkS6XCQEHompf0WD47aFJ1YXzrI8aNjfh6R7ZYyPVyecADFOY2PAYcGJyyd0BwiKsOTlyRVusi1cQq7merAgYmE0YPk2NpAZDg2F44JcauS0cXqDWW-FxL5EzH7Dcr3VMzcml7HK/s1600/001.JPG"><img style="display: block; margin: 0px auto 10px; text-align: center; cursor: pointer; width: 400px; height: 299px;" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhKHIXagkS6XCQEHompf0WD47aFJ1YXzrI8aNjfh6R7ZYyPVyecADFOY2PAYcGJyyd0BwiKsOTlyRVusi1cQq7merAgYmE0YPk2NpAZDg2F44JcauS0cXqDWW-FxL5EzH7Dcr3VMzcml7HK/s400/001.JPG" alt="" id="BLOGGER_PHOTO_ID_5490484975217706178" border="0" /></a>3. Tälläkin kertaa oikeat maltaat (sama pussi nääs), eikä olla enää edes koveria!<br /><br />-> Ollaanko kerralla 4 jo plusnapaisia??!<br /><br />Töin kahvinkeitto- ja mässynhankintaviikko verukkeenani kokeilin myös siitä Hans Välimäen kirjasta Hanna-tädin kakkuja. Tulevat muuten helposti! Tein puolitoistakertaisen annoksen ja vähän sormeilin reseptiä muutenkin. (Arvaatko? Noh, lisäsin ruisjauhoja... ja vähän vaniljasokeria ropsautin sekaan myös.)<br /><br /><span style="font-weight: bold;">Hanna-tädin kakut </span>(2 tai 3 pellillistä)<br /><br />100 g voita (150 g)<br />1 dl kermaa (1,5 dl)<br />1,5 dl sokeria (2,25 dl)<br />1 tl leivinjauhetta (1,5 tl)<br />2,5 dl vehnäjauhoja (n. 3 dl vehnää + 1,25 ruista, jouduin siis laittamaan jauhoja enemmän kuin ohjeessa oli, koska taikina jäi tosi löysäksi)<br />1,5 dl perunajauhoja (2,25 dl)<br />(1,5 tl vaniljasokeria)<br /><br />Sulata voi ja sekoita joukkoon kaikki muut ainekset. (Laiskan leipurin unelma! Sulata voi ja tee taikina vielä teflonkattilassa, niin tiski sujuu kuin tanssi vain! Jos siis tanssi mielletään sujuvaksi asiaksi...) Pyöritä taikinasta pieniä palloja ja aseta pellille leivinpaperille. Keksit eivät kovin hirveästi leviä uunissa, joten ihan hirveän suurta hajurakoa ei tarvitse jättää. Minä sain pellille menemään 20 kakkusta. Paista 200 asteessa n. 10 min.<br /><br />Tuomio: Ihan hyviä joo, mutta mausteisiin makuihin tottunut nykysuu kaipaa ehkä jotain. Kaardemumma voisi olla hyvä lisä, ehkä myös sitruunaa voisi miettiä. Seuraavalle kahvinkeittoviikolle ohjelmassa siis Hanna-tädin kakut 1.2.Sussuhttp://www.blogger.com/profile/11090695055173852417noreply@blogger.com2