23.1.2011

No terve. Tein uuden vuoden aattona ihan mahtieväät, joista on ollut tarkoitus blogata tännekin. Enpä näytä millään saavan aikaiseksi. Tästä teen sen johtopäätöksen, että ehkäpä tämä jää tähän.

Tarkoitus oli myös kirjoittaa, kun olen kokeillut serkulta joululahjaksi saatuja vuokia. Sanon nyt siis kiitos! ilman kokkausraporttia. Ja niistä sienistä tulee varmaan keittoa. :)

Aion kyllä syödä jatkossakin.

21.12.2010

Joululeipä

Suurin osa kaikista vuokaleipäyrityksistäni on mennyt pieleen, mutta nyt sain jopa jotain onnistunutta aikaiseksi. Tosin alkuperäisenohjeen mukaan tehtynä ei aivan onnistunutta lopputulosta tullut: kokeiltiin tätä vähän aikaa sitten I:n kanssa, ja taikinaa tuli kahta leipää varten ihan käsittämättömän pieni nyttyrä. Leipä oli kuitenkin hyvää, joten otin uusiksi ja kaksinkertaistin ohjeen taikinamäärän ja sain aikaiseksi jo enemmän kokonaista leipää muistuttavan asian.

Aniksenmakuinen rusinaleipä (2 vuokaleipää, ohje Kotivinkin Jouluherkuista vuodelta 2008)

1 l piimää
50 g hiivaa
1½ tl suolaa
2 rkl hienonnettua anista (tätä ei kaupasta löytynyt, joten laitettiin kokonaisia siemeniä)
(1 rkl kuminoita, nämä lisäsin itse)
2 dl rusinoita
2-3 dl auringonkukansiemeniä
10 dl ruisjauhoja
10 dl vehnäjauhoja

Liuota hiiva lämmitettyyn piimään, lisää suola, mausteet, rusinat ja siemenet ja alusta jauhoilla tasaiseksi. Kohota kaksinkertaiseksi, jaa kahteen voideltuun leipävuokaan ja kohota vielä. Voitele halutessasi ja ripottele päälle auringonkukansiemeniä. (Mää en saa koskaan mitään siemeniä pysymään kiinni leivonnaisissa, joten jätin pois.) Paista 200 asteessa n. tunti.

Leivän päällä maistuu parhaiten jokin voimakas juusto, graavilohi tai muu leivän makeudelle kampoihin paneva.

7.12.2010

"No kai se kestää"

Ei ollut omenamarmeladi sittenkään hyvä valinta torttuun. Blööh. Mutta toisaalta - enpä juuri koskaan ole siitä hillosta niin välittänytkään.

2.12.2010

Värkkäysrepertuaari laajenee

Ruokablogissa voi olla myös käsityöjuttuja. Varsinkin tämänkaltaisia tuotoksia, joita tulee aina kyllä ihan maisteltuakin, nimimerkillä "Kaivaa joka ulkoreissun jälkeen suustaan kaikenmoista kaulahuivinöyhtää".

Ei vaan, oon niin ylypiä tästä paskartelusta, että pakko näyttää. Meikän eka kauluri sitten ekaluokan!

Sopii paitsi lämpimänä pysymiseen myös anonymiteetin suojaamiseen
(mikäli täälä nyt on ketään lukemassa, jota varten anonymiteettia suojata tarvis).

Kaulahuivi-kauluri-mikälie Isostaveljestä

Luo 49 s pyöröpuikoille (nro 4-4,5 käsialan mukaan). Neulo ekalla kierroksella 2 oikein, 1 nurin, *3 oikein, 1 nurin*. Toista *-*, kunnes jäljellä on 2 silmukkaa, jotka neulot nurin. Tämä oli oikea puoli. Nurjalla puolella neulo koko ajan 1 nurin, 1 oikein, viimeinen silmukka nurin. Toista kerroksia niin kauan, että lähes kolme kerää lankaa on mennyt. Mulla tähän meni suunnilleen Tähtien sota -maratonin verran leppoisasti kutoen. Tuloksena syntyy siis helmineuletta, jossa on oikealla puolella neljän silmukan välein oikeaa neuletta oleva pystyraita. Kun lankaa on pieni myttyrä jäljellä, tee napinlävet: neulo 2 s (kuvion mukaan), päätä 3 s, *neulo kuvion mukaan 4 s, päätä 3 s*. Toista *-*, kunnes jäljellä on 2 s, jotka neulot kuvion mukaan. Seuraavalla kerroksella tee päätettyjen silmukoiden kohdalle 3 langankiertoa puikolle. Näistä neule jatkuu normaalisti kuvion mukaan tätä seuraavalla kerroksella. Neulo napinläpien jälkeen vielä kuutisen kerrosta ja päätä silmukat. Kiinnitä toiseen päähän (oikealle puolelle) napit muutaman sentin päähän reunasta. Ja tadaa: näin meillä on taatusti tuskaisan lämmin kaulahuivi, joka pysyy paikallaan eikä lähde vempuilemaan takin mukana.

Lisäys: Selvennykseksi on ehkä hyvä mainita, että vaikka tämä pyöröpuikoilla tehdään, niin ihan edestakaisinneuletta mennään. En tajua, mitä varten on olemassa ne hankalat pötykkäpäiset pitkät puikot, joilla ihmisten toisinaan esim. junassa näkee kutovan kaulahuivia. Pyöröpuikoilla homma käy sata kertaa kätevämmin, kun ei tarvi kannatella kutomuksen painoa siinä puikolla.

1.12.2010

Terveyspiparit

"Nämä näyttää joltain terveyspipareilta", töissä sanottiin leipomistani pipareista. Sellaisiapa ne olivatkin, vaan mausta - väitän - ei terveellisyyttä huomaa. Mureampia nämä on kuin tavalliset piparit. Ja ehkä terveelliseltä näyttäminenkin vähenisi, jos olisi ahkera emäntä ja koristelisi piparit. Minen jaksanu ees yrittää ku en kumminkaan ossaa.

Keravan tonttupaja presents: ruispiparit. Kiitämme jälleen Pirkkaa ohjeesta.

Terveellisyydestänsä huolimatta nämä maistuvat:
viikonloppuna purkki oli vielä täysi.

Ruispiparit (n. 100 kpl)

250 g voita
2 dl sokeria (joista ainakin toinen voi olla tummaa)
2 dl siirappia
4 tl kanelia
2 tl inkivääriä
2 tl pomeranssinkuorta
1 tl neilikkaa
2 kananmunaa
n. 9-10 dl ruisjauhoja
2 tl soodaa

Kiehauta kattilassa voi, sokeri, siirappi ja mausteet. Jäähdytä vähän, lisää kananmunat ja jauhot, joihin on sekoitettu sooda. Anna kovettua yön yli ja leipase pipareiksi käyttäen apuna vehnäjauhoja. Edellisestä piparinleivonnasta on tässä pajassa aikaa jo kaksi vuotta, mutta ellen nyt ihan väärin muistele, niin vehnäjauhoista tehty taikina otti pöytään kiinni hanakammin kuin tämä. Paista 200 asteessa n. 4-8 min riippuen pipareiden paksuudesta.

Piparikasta joulukuuta!

14.11.2010

Haasteet jatkuu: tänään lautasella verilättyjä

Tänään sitten lotrattiin loppu veri lättytaikinaan. Ohje oli veripullon kyljestä, jossa mainostettiin myös: "Valmistat verilätyt nopeasti." Ei tarvitse teurastaa lehmää itse...

Tässäpä oiva kuva-arvoitus.
Ei joka päivä lautaselta tällainen vastaan tuijota.


Meillä ei ole sellaista pieniä lättyjä paistavaa pannua, joten lätyistä tehtiin isoja, ja täytteeksi tehtiin juureskastike. Melkoista fuusiokeittiötä tämä ruoka oli: Verilätyt taitavat olla aika suomalaista ruokaa ja tuo juureskastike ehkä makujensa puolesta veti jonnekin idemmäs ja etelämmäs - joskin siinäkin oli käytetty taas kotimaisia sesonkijuureksia. Ja fuusiota taisi olla raavaan veren ja hippipapukastikkeen kohtaaminenkin. Hyvin maistui.

Verilätyt (n. 10-15 isoa lättyä)

2,5 dl verta
2,5 dl olutta
2,5 dl ruisjauhoja
(tarvittaessa lisäksi vehnäjauhoja ½-1 dl)
½ tl suolaa
1 tl valkopippuria
1 kananmuna

Sekoita veri, olut ja jauhot. Anna turvota hetken aikaa ja lisää loput aineet. Paista pannulla voissa. Lätyt ovat helposti hajoavaa sorttia - pikkuohukaispannulla tulee varmaan helpommin. Sekoittele taikinaa välillä, ettei veri pääsee hyytymään.

Juureskastike

2 porkkanaa
2 palsternakkaa
1 sipuli
2 rkl oliiviöljyä
n. 3 dl keitettyjä (härkä)papuja
1 tlk tomaattimurskaa
tomaattimurskapurkillinen vettä
n. ½ dl tomaatipyreetä
kasvisliemikuutio
n. 100 - 150 g valkosipulituorejuustoa
2 tl juustokuminaa
2 rkl kuivattua persiljaa
1 rkl kuivattua timjamia
1 tl sitruunamehua / viinietikkaa

Raasta tai pilko porkkana ja palsternakka, silppua sipuli. Pehmitä juureksia ja sipulia hetki öljyssä pannulla. Lisää tomaattimurska, tomaattimurskapurkin huuhteluvesi, tomaatipyree ja kasvisliemikuutio. Keitä pienellä lämmöllä, kunnes juurekset ovat pehmeähköjä. Lisää pavut ja anna niidenkin lämmitä hetken. Sekoita joukkoon tuorejuusto ja mausteet, kiehauta.